Asianajaja Väinö Teperi, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy vaino.teperi@teperi-law.fi
Perittävä henkilö ei voi rajoituksetta määrätä omaisuutensa kohtalosta kuolemansa jälkeen. Tiettyjen lähisukulaisten on katsottu olevan sellaisessa asemassa, ettei heitä pysty ilman painavia perusteita ohittamaan perimysjärjestyksessä. Tarkoituksena on luonnollisesti lähipiirin suojaaminen.
Perintökaaren rintaperillinen, eli lapsi, lapsenlapsi, jne, saa perinnönjaossa lakiosaksi kutsutun osuutensa perittävän omaisuudesta joka tapauksessa. Tätä oikeutta ei voi esim. testamentilla sivuuttaa. Myös leskeksi jäänyttä puolisoa suojataan omilla säännöillä.
On kuitenkin olemassa tilanteita, joissa on täytynyt antaa perittävälle oikeus poiketa lähipiirin vahingoksi näistä vahvoista suojasäännöksistä. Perittävällä onkin mahdollisuus tehdä läheinen henkilö täysin perinnöttömäksi. Tämä on kuitenkin mahdollista ainoastaan tietyissä, perintökaaressa erikseen mainituissa tilanteissa.
Perittävä voi ensinnäkin tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai tiettyyn läheiseen sukulaisuuspiiriin kuuluvaa. Rikoksen ei siis tarvitse kohdistua mainittuihin henkilöihin, kunhan teko kuitenkin heitä loukkaa. Teon tulee myös olla rikoksena rangaistavaa. Vaikka teko loukkaisi perittävää kuinka, ei perinnöttömäksi tekeminen ole mahdollista lain sallimien tekojen puitteissa pysyvän toiminnan perusteella.
Teon tule lisäksi loukata perittävää syvästi. Loukkauksen vakavuutta arvostellaan perittävän näkökulmasta, ja arvosteluun liittyy siten jokaisessa tapauksessa perittävän henkilökohtaiset käsitykset, mieltymykset jne. Yhteiskunnassa vallitsevat yleisesti hyväksytyt käsitykset loukkaavuudesta asettavat kuitenkin tietyt rajat loukkauksen syvyyden tulkitsemiselle.
Toiseksi perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Tällainen elämä ei siis välttämättä ole rikollista, mutta sen täytyy olla jatkuvaa. Yksittäinen teko ei siis voi kuulua tämän lainkohdan alaisuuteen, ja ratkaisevaa onkin käyttäytymisen kokonaisuus.
Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Näin voidaan myöhäisemmässä vaiheessa asiaa tutkia ja tulkita, mikäli perinnöstä suljettu asian riitauttaa. Jos tässä yhteydessä joku toinen perinnönjaon osapuoli määräykseen vetoaa, tulee hänen se toteennäyttää.
Lähinnä oikeuskäytännössä on muovautunut tietty linja perusteista, jotka hyväksytään perinnöttömäksi tekemisen perusteiksi. Esimerkkinä voi mainita perittävään kohdistuneen pahoinpitelyn ja rahan kiristämisen tappouhkauksin tehostettuina.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.