Henkilö, joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan saamastaan omaisuudesta valtiolle veroa perintö- ja lahjaverolain säännösten perusteella. Perintöverotus kohdistetaan koko siihen omaisuuteen, jonka siirtyy perintönä tai testamentilla siihen oikeutetulle henkilölle. Perintö- ja lahjavero on progressiivinen ja se määrätään erikseen kunkin perinnön, testamentin tai lahjansaajan osalta ottaen huomioon hänen sukulaisuussuhteessa perinnönjättäjään tai lahjoittajaan.
Velvollisuus perintöveron suorittamiseen alkaa normaalisti sekä perillisen että testamentinsaajan osalta perinnönjättäjän kuolemasta. Perillisen ja testamentinsaajan saanto käy kuitenkin lopulliseksi vasta, jos he määräajan kuluessa ryhtyvät perintöön eli ottavat perinnön vastaan tai muuten määräävät siitä. Tämä on se hetki, jolloin katsotaan perintöverovelvollisuuden syntyvän. Ellei ryhtymistä tapahdu, he menettävät oikeutensa vanhenemisen takia eikä näin ollen heille myöskään synny perintöveron-suorittamisvelvollisuutta. Perintöoikeuden vanhentumisesta seuraa, että perinnönsaaja menettää kaikki oikeutensa perintöön ja perintö menee sille, joka olisi perinyt siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää.
Perillinen ja testamentinsaaja voivat kuitenkin myös tarkoituksellisesti luopua heille tulossa olevasta perinnöstä tai testamentista.
Perillisen on otettava pesä hoitoonsa ja hallintaansa ja ryhdyttävä mm. toimenpiteisiin perunkirjoituksen toimittamiseksi. Perillisen edellytetään lisäksi osallistuvan perun-kirjoitukseen. Sanottuihin lakimääräisiin jäämistöä koskeviin toimiin ryhtymistä tai niihin osallistumista ei kuitenkaan yksistään katsota sellaiseksi ryhtymiseksi, joka synnyttäisi verovelvollisuuden.
Jos luopuminen tapahtuu vasta sen jälkeen, kun perinnönsaaja on ottanut perinnön vastaan, luovutus on luonteeltaan perintöosuuden luovutus. Perintöosuuden vastikkeeton luovutus on veronalainen lahja. Toisaalta perintösaanto on perintöveronalainen saanto. Tässä tapauksessa luopuminen johtaa siten “kaksinkertaiseen” verotukseen.
Tehokkaalta perinnöstä luopumiselta on edellytetty, että luopuminen on tapahtunut ehdoitta. Luopuja ei siis voi määrätä saajiksi muita kuin omat perillisensä, hän ei voi määrätä varallisuuden jakautumisesta muussa suhteessa kuin perintökaaren tahdonvaltaiset normit säätävät, eikä hänen ole katsottu voivan luopua vain osasta perintöänsä. Luopumisen ollessa tehokas perintö menee aina luopujan perillisille siten, kuin se olisi mennyt tapauksessa, että luopuja olisi kuollut ennen perittävää.
Luopuja ei voi kuitenkaan muullakaan tavoin määrätä omaisuuden jakautumisesta. Ryhtymisenä pidetään esimerkiksi määräämistä omaisuuden jakamisesta vastoin perintökaaren mukaisia jakosuhteita (tasajaon periaatetta). Määräys, jonka mukaan A luopuu B:ltä saamasta perinnöstä siten, että puolet omaisuudesta menee A:n kehitysvammaiselle tyttärelle K, ja neljäsosa pojille T ja R, tulkitaan ryhtymiseksi.
Jos potentiaalinen perillinen perittävän eläessä luopuu osasta perintöoikeuttaan tai vaikkapa esineoikeuksistaan tulevaan pesään, perintöverotuksessa on varsin vakiintuneesti pidetty osittaista luopumista verovelkasuhteen synnyttävänä ryhtymisenä ja täten tällainen luovutus olisi tulevan perintöverotuksen kannalta vaikutukseton. Perintövero määrätään näissä tapauksissa koko perintöosuudesta.
ESIMERKIT: 1. A kuoli leskenä jättäen 150.000 euron omaisuuden. Häneltä jäi lapsi B, jolla oli rintaperilliset C, D, E. B luopui perinnöstään tehokkaasti. Perintöverotus: C:n osuus 50.000 euroa, josta perintövero 2.500 euroa; D:n osuus 50.000 euroa, josta perintövero 2.500 euroa; E:n osuus 50.000 euroa, josta perintövero 2.500 euroa. Verot yhteensä 7.500 euroa. 2. Tiedot kuten esimerkissä 1, mutta B:n oli katsottu ryhtyneen perintöönsä ennen luopumista (tehoton luopuminen). Perintöverotus: B:n osuus 150.000 euroa, josta perintövero 15.200 euroa. Lahjaverotus: C:n saaman lahjan arvo 50.000 euroa, josta vero 2.500 euroa; D:n saaman lahjan arvo 50.000 euroa, josta vero 2.500 euroa; E:n saaman lahjan arvo 50.000 euroa, josta vero 2.500 euroa. Verot yhteensä 22.700 euroa.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.