Asianajaja Harri Kontturi, Joensuu, As:tsto Kontturi&Co Oy harri.kontturi@kontturi.fi
Perinnönjaon ajankohta Sen jälkeen, kun kuolinpesä on selvitetty, voidaan perillisten yhteisomistussuhde purkaa. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on itsenäinen oikeus vaatia perinnönjakoa. Jos perittävä oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus.
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä heti, kun jäämistön laajuus on tullut jakoa varten selville. Perinnönjakoon ei kuitenkaan voida ryhtyä vastoin osakkaan tahtoa, ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on siirretty erityiseen hoitoon. Samoin edellytyksin on täytettävä myös testamentin erityismääräykset ennen perinnönjakoa.
Jos kuolinpesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, perinnönjakoa ei voida aloittaa, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen.
Perinnönjaon toimittaminen Lähtökohtaisesti osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon keskenään sopimallaan tavalla.
Kuitenkin, jos osakas on alaikäinen tai holhottavaksi julistettu, tai jos uskottu mies edustaa häntä perinnönjaossa, on perinnönjakosopimukselle saatava holhouslautakunnan lupa, ellei jako ole pesänjakajan toimittama.
Jos jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu, tai jos osakas sitä vaatii, on jako kuitenkin aina pesänjakajan toimitettava.
Sopimusjako edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden yksimielisyyttä. Erimielinen osakas voi estää sopimusjaon yksinkertaisesti kieltäytymällä osallistumasta siihen.
Sopimusjaossa pesä voidaan jakaa halutulla tavalla. Perintökaaren säännökset eivät rajoita osakkaiden keskinäistä sopimusvapautta. Perintöjärjestys, perintöosuuden määrää koskevat säännökset ja testamentti eivät sido kuolinpesän osakkaita, jos näistä halutaan poiketa yksimielisesti. Tällöin on kuitenkin syytä huomata, että huomattavat poikkeamat perintökaaren mukaan laskettavista jako-osuuksista voivat kuitenkin aiheuttaa lahjaveroseuraamuksia.
Jos osakkaat eivät pääse keskenään sopimusjakoon, tai jos toimitusjako muutoin on välttämätön, kuolinpesään on määrättävä pesänjakaja.
Pesänjakajan määrää perittävän kotipaikan käräjäoikeus kuolinpesän osakkaan, lesken, pesäosuuden luovutuksensaajan tai pesän osakkaan ulosmittausvelkojan hakemuksesta. Hakemus voidaan tehdä perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen. Pesänjakajaksi tulee määrätä tehtävään sopiva henkilö, jonka tulee olla muun ohella esteetön. Useimmiten pesänjakajaksi määrätäänkin asianajaja.
Pesänjakajan sopivuuden selvittämiseksi käräjäoikeus varaa kaikille kuolinpesän osakkaille mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta.
Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei itse ole kuolinpesän osakas, voi toimia ilman käräjäoikeuden määräystäkin pesänjakajana, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty.
Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan.
Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen. Pesänjakajan on, jos kaikki osakkaat ovat tulleet saapuville, koetettava saada heidät sopimaan jaosta. Jos sopimus saadaan aikaan, jako on toimitettava sen mukaisesti.
Jos joku kuolinpesän osakkaista ei saavu perinnönjakotilaisuuteen, tai jos perinnönjakoa ei muusta syystä voida toimittaa osakkaiden sopimuksen mukaisesti, pesänjakajan on suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta, ellei testamentista muuta johdu.
Tästä esineellisestä tasajaon periaatteesta on kuitenkin mahdollista poiketa, jos omaisuutta ei voida sopivasti jakaa osiin tai erotella. Tällainen omaisuus on, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan, ja annettava jollekin osakkaalle yksin, perintöosuuden suuruutta kuitenkaan ylittämättä.
Jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi käräjäoikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä.
Jäämistöön kuuluvan maatilan jakamisesta on perintökaaressa annettu omat erityisohjeensa, jotka poikkeavat normaalista tasajaon periaatteesta.
Perinnönjaosta on laadittava jakokirja.
Sopimusjaossa on kuolinpesän osakasten allekirjoitettava jakokirja, ja kahden esteettömän henkilön todistettava se oikeaksi.
Toimitusjaossa jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja. Pesänjakajan on välittömästi toimitettava kappale jakokirjaa kullekin pesän osakkaalle.
Pesän osakkaiden välillä tehtyä sopimusjakoa ei voida moittia sen sisällön osalta. Sopimusjaon moite on mahdollinen vain muotovirheen perusteella. Sisällöllisesti sopimus sitoo kuolinpesän osakkaita.
Toimitusjakoa voidaan sen sijaan moittia periaatteessa sekä muodollisin että sisällöllisin perustein. Kuitenkin, jos toimitusjako on tehty osakkaiden sopiman mukaisesti, moitekanne ei tältä osin voi menestyä.
Moitekanne on nostettava muita kuolinpesän osakkaita vastaan perittävän kotipaikan käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.