Asianajaja Harri Kontturi, Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy harri.kontturi@kontturi.fi
Avio- ja avoliitossa asiat hoidetaan usein niin, että elämiskuluja jaetaan ja toinen saattaa esimerkiksi vastata laskujen maksamisesta toisen huolehtiessa muista elämiskuluista, jolloin laskut saatetaan maksaa ainoastaan toisen puolison tililtä. Avioliittolaissa säädetään, että kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Erotilanteessa voi tulla harkittavaksi, miten osituksen kohdalla menetellään, mikäli toinen puoliso on laiminlyönyt toimia yhteisen talouden hyväksi; osituksessa ei ehkä tällöin ole perusteltua noudattaa pääsääntönä olevaa puolittamisperiaatetta. Tosin tällaisen näyttäminen voi usein tuottaa vaikeuksia, jos yhteisiä kuluja on jaettu vapaasti.
Pankkitilin käyttöoikeus on lähtökohtaisesti tilin haltijalla. Käyttöoikeuden haltijaksi voidaan kuitenkin nimetä muitakin henkilöitä. Tällöin heillä kaikilla on oikeus käyttää pankkitiliä. Tilinkäytöstä voidaan tehdä suullinenkin sopimus, suullisen sopimuksen olemassaolo on kuitenkin aina vaikeampi näyttää, mikäli se kiistetään. Jos kuitenkin laskuja on pitkän ajan jo maksettu näin toisen puolison toimesta, voidaan tällaisen sopimuksen olettaa olevan olemassa. Lisäksi, jos laskut on maksettu tietokoneella, tunnusten avulla, on myös vaikea näyttää, kuka niitä on maksanut. Voidaan tietysti ajatella, että mikäli puolison tililtä on maksettu paljon toisen puolison laskuja, nämä otettaisiin huomioon edellä mainitulla tavalla osituksessa, jos toisen puolison voidaan osoittaa laiminlyöneen yhteisen talouden hyväksi toimimisen. Mahdollista on myös ajatella kyseisenlasia toisen puolison puolesta maksettuja laskuja velaksi tai annetuksi lahjaksi. Tällöin tulisi kuitenkin olla kyse melko suurista summista. Jonkin rikosoikeudellisen tunnusmerkistön täyttyminen on melko epätodennäköistä; tällöin tulisi olla kyse melko suunnitelmallisesta toiminnasta.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.