Perhe ja perintö

Oppilaan lähikoulu ja koulun velvollisuus järjestää koulukyyditys

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Martti Lepistö, Seinäjoki, As:tsto Ristikangas, Kinnunen & Koskinen Oy, martti.lepisto@ristikangas.fi

Lähikoulun määräytyminen (perusopetuslaki 6 §, 28 §)

Kunta osoittaa oppivelvollisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa opetusta annetaan sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Käytännössä tämä rajaa kunnan velvollisuuden huomioida vain suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden tarpeet. Oppilaan kieli voi olla kieli, jolla kunta ei ole velvollinen järjestämään opetusta, esim. saamen- ja romaninkieli tai viittomakieli. Oppilas on kuitenkin kielestä riippumatta oppivelvollinen, joten kunta voi ohjata oppilaan myös muuhun kuin lähikouluun, huomioiden lapsen huoltajien toivomukset. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä päivähoitopaikka (päiväkoti) tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita.

Lähikoulu tulee määrätä ja opetus järjestää siten että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta voi vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa (opetuskieltä muuttamatta), perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi koulun remontti, tilanahtaus tai koulumatkan vaarallisuus. Oppivelvolliselle osoitettu lähikoulu ei siis aina ole automaattisesti maantieteellisesti lähin koulu, vaan esim. koulumatkan turvallisuuden vuoksi myös kauempana sijaitseva koulu. Lasta ei ilman huoltajan suostumusta saa osoittaa opetukseen, jossa peritään oppilaalta maksuja, eikä opetukseen, jossa noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää.

Oikeus maksuttomaan koulukyyditykseen (perusopetuslaki 32 §, 33 §)

Jos perusopetusta tai lisäopetusta (entinen ns. kymppiluokka) saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon.

Koulumatka mitataan lyhintä, jalankulkukelpoista tietä pitkin kodin pihalta koulun pihalle. Mittauksen apuna käytetään tarvittaessa digitaalista kartta-aineistoa tai gpsr-paikantimia. Käytännöntasolla oppilaan koulumatkan pituus tarkistettaan jo siinä vaiheessa, kun oppilaalle osoitettu opetuksen järjestämispaikka selviää. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.

Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Ainakin Kuopion hallinto-oikeuden linjauksen mukaan, koulumatkan vaarallisuutta arvioidessa ei voida lisäksi edellyttää sitä, että matka olisi myös rasittava. Tarve koulukyytiin on arvioitava kokonaisuutena oppivelvollisen yksilölliset ominaisuudet huomioiden. Monet koulut käyttävät koulumatkan turvallisuuden arvioimiseen Tiehallinnon laatimaa tiekohtaista riskiluokitusta. Myös poliisi voi antaa huoltajan tai opetuspalvelukeskuksen pyynnöstä lausunnon koulumatkan vaarallisuudesta. Turvallisen koulumatkan varmistamiseen voi riittää koulumatkan kulkemisen harjoittelu yhdessä vanhempien kanssa ja turvallisimman reitin valitseminen, samoin kuin vaaranpaikoista keskustelu ja niiden huomioiminen koulumatkaa kuljettaessa.

Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

Jos perusopetusta, lisäopetusta tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatkaa ei voida järjestää edellä kuvatulla, lain vaatimalla tavalla, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon, esim. oppilasasuntolassa. Koulun työvuoden aikana oppilaalla on oikeus maksuttomiin matkoihin majoituspaikan ja kodin välillä lomien ja viikonloppujen yhteydessä.

Poikkeuksen edellä selvitettyyn tuo tilanne, jossa oppivelvollinen on hakeutunut muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun. Oppivelvollinen voi vapaasti pyrkiä oppilaaksi myös, esimerkiksi kouluun, jossa noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää tai tiettyjä aineita painottavaan kouluun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun. Tällaisessa tilanteessa oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta, saattamisesta tai majoituksesta aiheutuvista kustannuksista.

Maksutonta koulukyyditystä koskevaan asiaan voi hakea muutosta kunnan ko. asioista päättävältä lautakunnalta. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lue myös KHO:n ratkaisu 1634/2004 maksutonta koulukyytiä koskevassa asiassa: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2004/200401634

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.