Rintaperilliselle annettua lahjaa pidetään ennakkoperintönä, ellei perittävä ole muuta määrännyt tai ellei olosuhteista voida päätellä, että hän on muuta tarkoittanut. Perillisen saama ennakkoperintö vähennetään hänen perintöosastaan.
Muiden perillisten osalta perittävän antamaa lahjaa pidetään ennakkoperintönä vain, jos lahjaa annettaessa on niin määrätty tai olosuhteista voidaan päätellä, että perittävä on niin tarkoittanut.
Sellaisen tavanomaisen lahjan johdosta, jonka arvo ei ole epäsuhteessa perittävän oloihin, ei tehdä vähennystä rintaperillisen perinnöstä. Säännöksen tarkoituksena on ollut estää rintaperillisiä riitelemästä joka ikisestä pienestä lahjoituksesta, jonka perittävä on heille eläessään tehnyt. Tavanomaisena lahjana voidaan pitää esimerkiksi syntymäpäivälahjaa tai opiskelevan lapsen taloudellista avustamista.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.