Perhe ja perintö

Omistusasunnon säilyttäminen yksityishenkilön velkajärjestelyssä

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Jari Kääriäinen, Iisalmi , As:tsto Jari Kääriäinen Oy, jari.kaariainen@asianajajat.net

Eräänä yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain keskeisimpänä tarkoituksena on velkajärjestelyä hakevan omistusasunnon säilyttäminen sekä siihen liittyvä velkojen järjestely. Velkajärjestelyä hakeva pystyy velkajärjestelyssä säilyttämään asunnon kuitenkin vain tietyin edellytyksin.

Asunnon säilyttäminen edellyttää lähtökohtaisesti, että asunto kuuluu perusturvan piiriin eli velkajärjestelyä hakevan tulee käyttää asuntoa vakituiseen asumiseen. Muut, kuten esimerkiksi vapaa-ajanasunto, eivät kuulu perusturvan piiriin ja ne määrätään aina velkajärjestelyssä myytäväksi.

Säilyttääkseen vakituisena asuntona käyttämänsä asunnon velkajärjestelyä hakevan on pystyttävä maksamaan tietty määrä sekä vakuusvelkoja että ns. tavallisia velkoja. Vakuusvelkoja ovat velat, joiden vakuutena on omistusasunto siltä osin kuin asunnon arvo velkajärjestelyn alkaessa riittää kattamaan kyseisen velan. Mahdollinen loppuosa velasta sekä muut velat ovat ns. tavallisia velkoja. Asunnon säilyttäminen riippuu näin ollen velallisen maksukyvystä ja asunnon arvosta.

Säilyttääkseen omistusasunnon velkajärjestelyä hakevan on pystyttävä maksamaan edellä kerrottu vakuusvelkaosuus. Velkajärjestelyssä voidaan kuitenkin velkojen maksamiseksi tietyin rajoituksin muuttaa vakuusvelkojen maksuaikataulua, määrätä suoritukset ensin pääoman ja vasta sen jälkeen koron suoritukseksi sekä alentaa myös vakuusvelalle sovitun koron määrää. Lisäksi velkajärjestelyä hakevan on pystyttävä asunnon säilyttämiseksi maksamaan tavallisia velkoja ns. vähimmäiskertymän verran. Vähimmäiskertymä määritellään määräksi, jonka velkajärjestelyä hakenut pystyisi suorittamaan tavallisia velkoja viiden vuoden aikana, jos omistusasunto myytäisiin ja hän asuisi esimerkiksi vuokra-asunnossa.

Omistusasunnon säilyminen velkajärjestelyssä riippuu kuitenkin hyvin pitkälti monista velkajärjestelyä hakevan yksilöllisistä seikoista, kuten tuloista, asumismenoista, elinkustannuksista sekä velkojen määristä ja luottoehdoista. Lopullinen asunnon säilyttämisen mahdollisuus tulee aina laskea ja arvioida yksilöllisesti kunkin hakijan kohdalta erikseen.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.