Perhe ja perintö

Omaisuuden erottelu avioerossa

Julkaistu: 23.01.2012

Asianjaja Jorma Töyri, Lappeenranta, As:tsto Jorma Töyri Oy jorma.toyri@aatsto.inet.fi

Avioliitossa vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate eli kumpikin puoliso omistaa yksin oman omaisuutensa. Kummallakin puolisolla on kuitenkin ns. avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen.

Avio-oikeuden nojalla puoliso on oikeutettu saamaan avioliiton purkautuessa toimitettavassa osituksessa puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisten omaisuuksien yhteenlasketusta säästöstä. Toisin sanoen avio-oikeuden alainen omaisuus tasataan osituksessa puolisoiden kesken.

Avio-oikeus voidaan poistaa sopimusteitse tekemällä avioehtosopimus, jolloin kumpikin puoliso saa avioliiton purkautuessa pitää itsellään omaisuuden, johon toisella ei ole avio-oikeutta.

Avioeron yhteydessä puretaan puolisoiden välillä vallinnut aviovarallisuussuhde. Ensimmäiseksi puolisoiden omaisuus erotellaan eli määritellään, mitä kummallekin puolisolle kuuluu. Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, suoritetaan ainoastaan omaisuuden erottelu.

Erottelussa omaisuus annetaan sen omistajalle. Lähtökohtaisesti omistajana pidetään sitä, jonka nimissä kyseinen omaisuus on. Mikäli omaisuus on molempien nimissä, oletetaan puolisoiden omistusosuudet yhtä suuriksi, jollei muuta näytetä. On mahdollista, että vain toisen puolison nimissä oleva omaisuus on tosiasiassa puolisoiden yhteistä tai että yhteisiin nimiin hankittu omaisuus kuuluukin yksin toiselle puolisolle. Se puolisoista, joka väittää tosiasiallisen omistuksen poikkeavan nimiperiaatteesta, on velvollinen näyttämään toteen tosiasiallisen tilanteen.

Puolisot voivat sopia keskenään omaisuuden erottelusta. Mikäli he eivät pääse sovintoon asiasta, on molemmilla mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä toimittamaan erottelu puolisoiden välillä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.