Perhe ja perintö

Oikeusturvavakuutus

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Kimmo Salo, Kouvola, As:tsto Salo & Salo Oy, kimmo.salo@kimmosalo.fi

Oikeusturvavakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt yleensä kotivakuutuksen yhteydessä. Oikeusturvavakuutusten ehdot vaihtelevat huomattavasti riippuen vakuutusyhtiöstä. Oikeusturvavakuutus myönnetään ainoastaan käräjä- ja hovioikeuksissa sekä asunto- ja maaoikeuksissa käsiteltäviin juttuihin. Mikäli Korkein oikeus myöntää asiassa valitusluvan, silloin oikeusturvavakuutuksesta korvataan oikeudenkäyntikulut.

Mikäli vakuutuksenottajalle myönnetään oikeusturvaetu johonkin oikeusjuttuun, maksaa yksityishenkilö suoraan asianajotoimistolle omavastuuosuutensa, joka on useimmiten 15 % asianajolaskun määrästä, ja muu osa asianajolaskusta lähetetään vakuutuksenottajan vakuutusyhtiölle. Omavastuuosuudella on minimimäärä, joka on useimmiten 170 euroa ja vakuutuskorvauksella puolestaan enimmäismäärä, ja se on yleensä 8.500 euroa, vaikkakin 17.000 euron ja suurempiakin vakuutusmääriä on jo joillain vakuutusyhtiöillä. Mainittuihin määriin sisältyy myös arvonlisävero. Mikäli asianajolasku nousee yli enimmäismäärän, on vakuutuksenottajan itse maksettava ylimenevä osa asianajotoimistolle. Nykyään oikeusturvavakuutukset eivät korvaa vakuutuksenottajan vastapuolelle maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja, jos vakuutuksenottaja häviää juttunsa, vaan vakuutuksenottajan on itse maksettava ne vastapuolelle. Edellytyksenä oikeusturvaedun myöntämiselle on, että riita-asioissa riita on syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana ja jos vakuutus on ollut voimassa alle kaksi vuotta, niin riidan perusteen tulee olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Mikäli juttu on riidaton, ei oikeusturvaetua myönnetä. Rikosasioissa oikeusturvaetu myönnetään asianomistajalle korvausvaatimuksen ajamiseksi ja syytetylle ainoastaan liikennevakuutusasioissa. Oikeusturvaetuutta on haettava etukäteen vakuutuksenottajan vakuutusyhtiölle tehtävällä oikeusturvailmoituksella. Oikeusturvavakuutuksen ehtojen perusteella vakuutuksesta korvataan vakuutuksenottajan välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Vakuutusyhtiöt eivät siten ole sitoutuneet maksamaan asianajajan laskua sellaisenaan, vaan oman harkintansa mukaan. Mikäli vakuutusyhtiö maksaa asianajolaskusta vain osan, vastaa loppuosan suorittamisesta asianajotoimistolle itse vakuutuksenottaja.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenottajan on aina oikeudenkäynnissä ja sovintoneuvotteluissa vaadittava vastapuolta korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Jos näin ei menetellä ilman perusteltua syytä, voidaan vakuutuksesta suoritettavaa korvausta alentaa tai evätä se kokonaan. Sovintotilanteissa on aina hyvä etukäteen ennen lopullisen sovinnon solmimista tiedustella vakuutusyhtiön kantaa oikeudenkäyntikulujen kuittaamiseen eli tilanteeseen, jossa kumpikin osapuoli vastaa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksessa arvonlisävero laskutetaan normaalisti. Yritysasiakkaan oikeusturvavakuutuksessa arvonlisävero laskutetaan yhdessä omavastuuosuuden kanssa suoraan yritysasiakkaalta, koska tällä on oikeus vähentää arvonlisävero. Loppuosa asianajolaskusta lähetetään yritysasiakkaan vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiöllä on oikeus kuitata vakuutuksenottajan maksamattomat vakuutusmaksuvelat asianajolaskusta, jolloin vakuutusyhtiö maksaa vain erotuksen asianajajalle.

Mikäli vakuutuksenottaja voittaa oikeudenkäynnin, siirtyy vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiölle oikeus mahdollisesti vastapuolen maksettaviksi tuomittuun oikeudenkäyntikulukorvaukseen. Useat vakuutusyhtiöt myöntäessään oikeusturvaedun liittävät päätökseen siirtokirjan, joka vakuutuksenottajan on allekirjoitettava ja toimitettava vakuutusyhtiölle ennen kuin vakuutusyhtiö suostuu maksamaan asianajolaskun.

Mikäli vakuutuksenottaja voittaa oikeudenkäynnin osaksi ja vastapuoli velvoitetaan suorittamaan voittajan oikeudenkäyntikuluista vain tietty määrä, on vakuutuksenottajan myös tällöin siirrettävä oikeudenkäyntikulukorvaussaatavansa vakuutusyhtiölle. Esim. Jos vakuutuksenottajan oikeudenkäyntikulut asiassa ovat 15.000 euroon, maksaa vakuutusyhtiö asiamiehen laskusta yleisimmin 8.500 euroa ja ylimenevä osa jää vakuutuksenottajan vastattavaksi. Jos vastapuoli velvoitetaan korvaamaan vakuutuksenottajan oikeudenkäyntikuluista vain osa esim. 6.500 euroa, tarkoittaa tämä sitä, että tuo 6.500 euroa kuuluu vakuutusyhtiölle eikä kuten yleensä luullaan vakuutuksenottajalle. Vakuutusyhtiö kuittaa tuolla vastapuolelta saamallaan 6.500 eurolla oikeusturvavakuutuksen nojalla maksamaansa 8.500 euroa, jolloin vakuutusyhtiön tappioksi jää enää 2.000 euroa. Edelleen tuon 8.500 euron yli nousevista oikeudenkäyntikuluista eli 6.500 eurosta vastuu jää vakuutuksenottajalle, jonka tulee suorittaa määrä suoraan asianajajalle.

Edellä mainittu vakuutusyhtiöiden menettely on hyvä jokaisen tietää, sillä vakuutuksenottajilla kuten myös useilla tuomioistuinten jäsenillä on asiasta toisenlainen käsitys. Yleisesti luullaan, että kun vastapuoli velvoitetaan korvaamaan vakuutuksenottajan oikeudenkäyntikuluista osa, vakuutusyhtiö korvaa oikeudenkäyntikulut 8.500 euroon asti ja vastapuolelta tuleva osa esim. 6.500 tulee vakuutuksenottajan hyväksi, jolloin vakuutuksenottaja saa kaikki kulunsa katettua, eikä kärsi itse tappiota. Edellä oleva esimerkki osoittaa, että todellisuudessa näin ei tapahdu ja sen vuoksi on aina syytä huolellisesti selvittää vakuutusehdot ja vakuutusyhtiön käytäntö oikeusturvavakuutuksesta oikeudenkäyntikuluja korvattaessa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.