Asianosainen voi käyttää siviiliprosessissa oikeudenkäyntiavustajaa oikeudenkäynnissä tukenaan ollessaan myös itse läsnä istunnossa. Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista sääntelee sitä, kuka saa toimia oikeudenkäyntiavustajana.
Asianajajat ja julkiset oikeudenkäyntiavustajat eivät tarvitse lupaa oikeudenkäyntiavustajana toimimiseen. Asianajajaliiton jäseneksi pääsevältä vaaditaan enemmän, kuin mitä toimilupa edellyttää.
Sen sijaan toimiluvan tarvitsevat lakimiehet. Kelpoisuusvaatimuksina ovat Suomessa suoritettu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai Suomessa tunnustettu oikeustieteen tutkinto, riittävä perehtyneisyys avustajan tehtäviin, rehellisyys ja se, ettei ole ilmeisen sopimaton avustajan tehtäviin sekä se, ettei ole konkurssissa tai omaa toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.
Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat (asianajajat ja julkiset oikeusavustajat eivät ole luettelossa) löytyvät täältä.
Ammattimaisesti oikeudenkäyntiavustajana toimivalta edellytetään voimassaolevaa vastuuvakuutusta.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.