Perhe ja perintö

Muistisairaus ja testamentti

Julkaistu: 21.01.2014
Julkaistu 21.1.2014

Oikeudellinen toimintakyky määrittelee henkilön kykyä tehdä itseään ja omaisuuttaan koskevia päätöksiä pätevästi. Muistisairaudet voivat vaikuttaa tähän kykyyn niin, etteivät päätökset tule enää pätevällä tavalla tehdyksi.

Kykyä arvioidaan henkilön ymmärryskyvyn suhteen – kattaako ymmärrys päätöksen sisällön, merkityksen ja seuraukset. Testamentin ollessa kyseessä, tulee henkilön ymmärtää sen sisältö ja vaikutukset. Testamentti on oikeustoimena monimutkainen ja se edellytää henkilön ymmärrykseltä enemmän kuin yksinkertaisempi oikeustoimi. Oikeudellinen toimintakyky heikkenee muistisairauden edetessä ja muistisairauden ollessa tarpeeksi vakava, ei oikeudellista toimintakykyä enää ole ollenkaan.

Testamentin moitekanne on mahdollinen, jos muistisairaan läheinen epäilee testamentin tulleen tehdyksi ilman tekijänsä ymmärrystä. Lääkärintodistus testamentintekopäivältä voi todistaa oikeudellisen toimintakyvyn vaatimusten täyttyneen. Tuomioistuin arvioi tätä kuitenkin myös muun näytön valossa, jos sellaista riitaoikeudenkäynnissä esitetään.

Testamentin moitekanne voidaan nostaa vasta testamenttaajan kuoleman jälkeen, minkä vuoksi testamenttaajan ymmärrystä voidan arvioida oikeudessa vasta tämän kuoleman jälkeen. Näyttö voi olla asiakirjanäyttöä sekä henkilötodistelua.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.