Oikeudellinen toimintakyky määrittelee henkilön kykyä tehdä itseään ja omaisuuttaan koskevia päätöksiä pätevästi. Muistisairaudet voivat vaikuttaa tähän kykyyn niin, etteivät päätökset tule enää pätevällä tavalla tehdyksi.
Kykyä arvioidaan henkilön ymmärryskyvyn suhteen – kattaako ymmärrys päätöksen sisällön, merkityksen ja seuraukset. Testamentin ollessa kyseessä, tulee henkilön ymmärtää sen sisältö ja vaikutukset. Testamentti on oikeustoimena monimutkainen ja se edellytää henkilön ymmärrykseltä enemmän kuin yksinkertaisempi oikeustoimi. Oikeudellinen toimintakyky heikkenee muistisairauden edetessä ja muistisairauden ollessa tarpeeksi vakava, ei oikeudellista toimintakykyä enää ole ollenkaan.
Testamentin moitekanne on mahdollinen, jos muistisairaan läheinen epäilee testamentin tulleen tehdyksi ilman tekijänsä ymmärrystä. Lääkärintodistus testamentintekopäivältä voi todistaa oikeudellisen toimintakyvyn vaatimusten täyttyneen. Tuomioistuin arvioi tätä kuitenkin myös muun näytön valossa, jos sellaista riitaoikeudenkäynnissä esitetään.
Testamentin moitekanne voidaan nostaa vasta testamenttaajan kuoleman jälkeen, minkä vuoksi testamenttaajan ymmärrystä voidan arvioida oikeudessa vasta tämän kuoleman jälkeen. Näyttö voi olla asiakirjanäyttöä sekä henkilötodistelua.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.