Ulosoton hakijan tulee ensiksi hakea ulosottoperuste, joka voi olla esimerkiksi tuomioistuimen antama tuomio tai välimiesmenettelyssä annettu välitystuomio. Ulosottoperusteessa on vahvistettu täytäntöönpantava velvoite. Ulosottoperustetta ei tarvita, jos hakijan saatava on vero, julkinen maksu tai muu suoraan ulosottokelpoinen julkinen saatava. Ulosottoon riittää tällöin toimivaltaisen viranomaisen maksuunpano.
Ulosottoa haetaan kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan vastaajan asuin- tai kotipaikan ulosottomiehelle tai muulle paikalliselle ulosottoviranomaiselle. Ulosottoa voidaan hakea myös sähköisesti. Hakemuksessa on ilmoitettava henkilötietojen lisäksi hakijan saatavan määrä sekä koron laskemista varten ulosottoperusteen antamisen tai edellisen ulosottokerran jälkeisten lyhennysten määrät ja ajankohdat sekä ulosottoperusteen tunnistetiedot, jos ulosottoperustetta ei liitetä hakemukseen. Ulosottoperuste on kuitenkin pääsääntöisesti liitettävä hakemukseen joko alkuperäisenä tai viranomaisen antamana jäljennöksenä.
Ulosottoviranomainen neuvoo tarvittaessa hakijaa asian vireillepanossa. Jos hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään hakemustaan, jos se on asian käsittelyn kannalta tarpeellista.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.