Omaisuuden ositukseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin perinnönjakoon. Sopimusositusta pidetään lähtökohtana. Jos omaisuuden osituksesta ei päästä sopimukseen, voidaan tuomioistuimelta hakea pesänjakajan määräämistä.
Puolisoiden sopimusvapaus omaisuuden suhteen on laaja. Sitä rajoittaa kuitenkin velkojien oikeus.
Ositus voidaan jakaa laskennalliseen ja reaaliseen vaiheeseen. Laskennallisessa vaiheessa määritellään kummankin puolison avio-osa, joka on puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrästä. Puolisoiden yhteinen velka vähennetään omaisuuden arvosta siinä suhteessa, kuin velka puolisoiden kesken jakaantuu. Lisäksi puolisoiden yhteisissä nimissä oleva omaisuus jaetaan puolisoiden omistuksen välisessä suhteessa. Jos puolisoilla on avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, se jätetään pois osituslaskelmasta.
Reaalisessa vaiheessa puolisoille jaetaan laskennallista arvomäärää vastaava määrä omaisuutta. Enemmän omistava puoliso luovuttaa toiselle puolelle tasinkoa.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.