Ulosmittauksen kohteena voi olla sekä kiinteää että irtainta omaisuutta. Kohde voi olla esine tai oikeus. Oikeus voi olla esimerkiksi oikeus palkkaan tai saatava (saamisoikeus). Ulosmittauskelpoisuuden edellytyksenä on, että kohde kuuluu velalliselle tai muuten vastaa hakijan saatavasta, se voidaan yksilöidä, sillä on varallisuusarvoa ja sen ulosmittaamista ei ole laissa kielletty. Esimerkkinä viimeisimmästä on lapsilisä ja asumistuki. Sellainenkin omaisuus, jonka sijaintipaikkaa ei tunneta, saadaan ulosmitata, kunhan omaisuus voidaan sitä näkemättä riittävästi yksilöidä. Näin ollen esimerkiksi ajoneuvo voidaan ulosmitata sen tunnistetietojen perusteella.
Laissa säädetään ulosmittausjärjestyksestä, jonka mukaan ensiksi tulee ulosmitata raha tai rahasaatava taikka palkka, eläke tai muu toistuvaistulo. Tämän jälkeen voidaan ulosmitata muu irtain omaisuus ja sitten kiinteistö. Viimeiseksi voidaan ulosmitata velallisen vakituinen asunto sekä toimeentulon kannalta välttämätön omaisuus ja liike- tai elinkeinotoiminnassa välttämättömät tuotantovälineet.
Sen sijaan esimerkiksi velallisen ja perheen käytössä oleva tavanomainen koti-irtaimisto sekä velallisen ja perheen henkilökohtaiset esineet, jos ne ovat kohtuullisen tarpeen mukaisia, eivät ole ulosmittauskelpoisia. Ulosmitata ei saa myöskään esimerkiksi velallisen henkilövahingosta aiheutuneista kuluista saamaa korvausta tai tiettyjä sosiaalisia avustuksia ja korvauksia.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.