Kun adoptio on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä, syntyy adoptiolapsen ja adoptiovanhempien sekä heidän sukulaistensa välille samanlainen oikeudellinen suhde kuin lapsella oli hänen biologisiin vanhempiinsa ja heidän sukulaisiinsa ennen adoptiota. Adoption myötä lapsen oikeudellinen suhde biologisiin vanhempiin ja heidän sukulaisiinsa katkeaa. Jos aviopuoliso on avioliiton aikana tai avioliiton purkauduttua kuoleman johdosta adoptoinut yksin toisen puolison lapsen, pidetään lasta kuitenkin puolisoiden yhteisenä lapsena.
Kun adoptio on vahvistettu, vapautuvat lapsen biologiset vanhemmat velvollisuudesta vastata lapsen elatuksesta, huollosta ja holhouksesta. Vastuu näistä siirtyy adoptiovanhemmille. Jos lapsen aikaisempi vanhempi ennen adoptiota on sitoutunut sopimuksella tai velvoitettu tuomioistuimen päätöksellä suorittamaan elatusapua lapselle, hän vapautuu adoption jälkeen erääntyvien elatusapuerien maksamisesta. Jos elatusapu on vahvistettu suoritettavaksi kertamaksuna, vanhempi vapautuu suorittamasta elatusapua, jos sitä ei ole maksettu ennen adoptiota.
Adoption oikeudelliset vaikutukset lakkaavat, jos adoptiovanhempi ja adoptiolapsi oikeusministeriön luvalla menevät keskenään naimisiin tai rekisteröivät parisuhteen. Adoptio purkautuu myös, mikäli lapsi adoptoidaan uudelleen uuteen perheeseen. Adoption lakkaaminen ei kuitenkaan palauta oikeudellista suhdetta adoptiolapsen ja hänen biologisten vanhempiensa ja näiden sukulaisten välille.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.