Perhe ja perintö

Mitä oikeusvaikutuksia adoptiolla on?

Julkaistu: 01.12.2011

Kun adoptio on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä, syntyy adoptiolapsen ja adoptiovanhempien sekä heidän sukulaistensa välille samanlainen oikeudellinen suhde kuin lapsella oli hänen biologisiin vanhempiinsa ja heidän sukulaisiinsa ennen adoptiota. Adoption myötä lapsen oikeudellinen suhde biologisiin vanhempiin ja heidän sukulaisiinsa katkeaa. Jos aviopuoliso on avioliiton aikana tai avioliiton purkauduttua kuoleman johdosta adoptoinut yksin toisen puolison lapsen, pidetään lasta kuitenkin puolisoiden yhteisenä lapsena.

Kun adoptio on vahvistettu, vapautuvat lapsen biologiset vanhemmat velvollisuudesta vastata lapsen elatuksesta, huollosta ja holhouksesta. Vastuu näistä siirtyy adoptiovanhemmille. Jos lapsen aikaisempi vanhempi ennen adoptiota on sitoutunut sopimuksella tai velvoitettu tuomioistuimen päätöksellä suorittamaan elatusapua lapselle, hän vapautuu adoption jälkeen erääntyvien elatusapuerien maksamisesta. Jos elatusapu on vahvistettu suoritettavaksi kertamaksuna, vanhempi vapautuu suorittamasta elatusapua, jos sitä ei ole maksettu ennen adoptiota.

Adoption oikeudelliset vaikutukset lakkaavat, jos adoptiovanhempi ja adoptiolapsi oikeusministeriön luvalla menevät keskenään naimisiin tai rekisteröivät parisuhteen. Adoptio purkautuu myös, mikäli lapsi adoptoidaan uudelleen uuteen perheeseen. Adoption lakkaaminen ei kuitenkaan palauta oikeudellista suhdetta adoptiolapsen ja hänen biologisten vanhempiensa ja näiden sukulaisten välille.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.