Perhe ja perintö

Mitä kaikkea omaisuutta voidaan ulosmitata?

Julkaistu: 13.11.2014
Julkaistu 13.11.2014

Ulosmittauksen kohteena voi olla sekä kiinteää että irtainta omaisuutta. Kohde voi olla esine tai oikeus. Oikeus voi olla esimerkiksi oikeus palkkaan tai saatava (saamisoikeus). Ulosmittauskelpoisuuden edellytyksenä on, että kohde kuuluu velalliselle tai muuten vastaa hakijan saatavasta, se voidaan yksilöidä, sillä on varallisuusarvoa ja sen ulosmittaamista ei ole laissa kielletty. Esimerkkinä viimeisimmästä on lapsilisä ja asumistuki. Sellainenkin omaisuus, jonka sijaintipaikkaa ei tunneta, saadaan ulosmitata, kunhan omaisuus voidaan sitä näkemättä riittävästi yksilöidä. Näin ollen esimerkiksi ajoneuvo voidaan ulosmitata sen tunnistetietojen perusteella.

Laissa säädetään ulosmittausjärjestyksestä, jonka mukaan ensiksi tulee ulosmitata raha tai rahasaatava taikka palkka, eläke tai muu toistuvaistulo. Tämän jälkeen voidaan ulosmitata muu irtain omaisuus ja sitten kiinteistö. Viimeiseksi voidaan ulosmitata velallisen vakituinen asunto sekä toimeentulon kannalta välttämätön omaisuus ja liike- tai elinkeinotoiminnassa välttämättömät tuotantovälineet.

Velallisen mielipide tulee myös ottaa huomioon omaisuutta ulosmitattaessa. Jos esimerkiksi jollain esineellä on velalliselle suuri tunnearvo, se tulee ulosmitata vasta viimeisenä, jos velallinen niin haluaa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.