Perhe ja perintö

Mitä kaikkea aviovarallisuusjärjestelmä pitää sisällään?

Julkaistu: 04.12.2011

Aviopuolisoilla on ensinnäkin laaja sopimusvapaus. Avioliitto ei rajoita puolisoiden oikeutta tehdä sopimuksia eikä myöskään oikeutta esiintyä oikeudessa kantajana tai vastaajana. Sopimusvapaudesta on kuitenkin joitakin poikkeuksia. Toinen puoliso ei voi esimerkiksi ilman toisen puolison kirjallista suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina.

Puolisot voivat lisäksi tietyin rajoituksin tehdä sopimuksia keskenään.

Toinen keskeinen periaate aviovarallisuusjärjestelmässä on puolisoiden omaisuuden erillisyys. Se omaisuus, joka puolisolla on hänen mennessään naimisiin, kuuluu edelleen hänelle itselleen. Sama koskee omaisuutta, jonka hän avioliiton aikana saa. Puolisoilla on kuitenkin lain nojalla avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei oikeutta ole suljettu pois esimerkiksi avioehtosopimuksella.

Kolmantena keskeisenä periaatteena on puolisoiden velkojen erillisyys. Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, jonka hän on tehnyt ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Jos puolisot ovat yhdessä tehneet velkaa, esimerkiksi ottaneet yhteisen asuntolainan, he vastaavat velasta yhteisvastuullisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kumpikin vastaa velasta omasta ja toisensa puolesta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.