Sen jälkeen, kun ulosottoa on haettu ja ulosottoasia on tullut vireille, velalliselle annetaan vireilletuloilmoitus ja maksukehotus. Tietyin edellytyksin velalliselle voidaan antaa myös maksuaikaa. Tavoitteena on ensisijaisesti saada velallinen maksamaan velkansa vapaaehtoisesti. Tämä on myös velallisen etu, sillä ulosottomenettelyn kestäessä velallisen on maksettava myös tuomioistuinkulut sekä perinnästä aiheutuneet kulut. Jos velallinen ei kykene maksamaan velkojaan saman tien, hän voi neuvotella ulosottomiehen kanssa maksusuunnitelmasta, jonka puitteissa hän tekee säännönmukaisesti suorituksia ulosottomiehelle.
Jollei velallinen maksa saatuaan maksukehotuksen tai annetun maksuajan puitteissa, ulosottomies toimittaa ulosmittauksen. Tällöin ensiksi ulosmitataan esimerkiksi velallisen palkka ja raha- ja tilivarat. Jolleivät velallisen rahavarat riitä velkojen maksuun, ulosmitataan velallisen muuta omaisuutta, esimerkiksi kiinteistö ja ajoneuvo.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.