Avioliittoon vihkiminen on määrämuotoinen juridinen tapahtuma. Avioliittoon vihkijällä tulee olla kelpoisuus vihkimiseen, ja vihkimisen on täytettävä tietyt muodot ollakseen pätevä.
Avioliittoon saa kirkollisessa vihkimisessä vihkiä evankelis-luterilaisessa tai ortodoksisessa kirkossa pappi sekä rekisteröidyssä uskonnollisessa yhdyskunnassa se, jolle on siihen annettu laissa oikeus. Siviilivihkimisen saa toimittaa mm. käräjätuomari, maistraatin päällikkö sekä toimivaltainen käräjänotaari.
Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Avioliitolle on este esimerkiksi siinä tapauksessa, että toinen kihlakumppaneista on alle 18-vuotias taikka edelleen naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.
Vihkimisessä kihlakumppanien tulee olla samanaikaisesti läsnä. Kun kumpikin kihlakumppaneista on vastannut myöntävästi vihkijän hänelle esittämään kysymykseen, tahtooko hän mennä kihlakumppaninsa kanssa avioliittoon, vihkijä toteaa heidät aviopuolisoiksi. Vihkijän tulee kuitenkin varmistua siitä, ettei avioliitolle ole mitään laissa säädettyä estettä ja että kihlakumppanit ymmärtävät avioliiton merkityksen.
Avioliitto on mitätön, jos joku edellä mainituista muotovaatimuksista ei täyty. Tasavallan presidentti voi kuitenkin erittäin painavista syistä päättää, että vihkimistä on pidettävä pätevänä. Tätä koskevan hakemuksen voi tehdä jompikumpi puolisoista taikka jos jompikumpi on kuollut, hänen perillisensä.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.