Puolisoilla on oikeus saada avioero, mikäli he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta. Erillään asuminen tarkoittaa käytännössä erillisiä asuinosoitteita. Jos osoitteenmuutoksia ei ole jostain syystä tehty, on erillään asuminen näytettävä muilla tavoin, esimerkiksi naapurin todistelulla, toteen. Erillään asuminen ei tarkoita sitä, etteivätkö puolisot voisi vierailla toistensa luona.
Puolisot tuomitaan avioeroon ilman harkinta-aikaa myös, jos avioliitto on solmittu ehdottomasta avioesteestä huolimatta. Tällainen tilanne on kyseessä, jos puolisot ovat toisilleen sukua suoraan takenevassa tai etenevässä polvessa tai sisaruksia tai sisaruspuolia taikka jos avioliitto on solmittu jommankumman puolison aikaisemman avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen ollessa voimassa, eikä aikaisempi avioliitto tai rekisteröity parisuhde vielä ole purkautunut.
Virallinen syyttäjä ajaa kannetta puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon silloin, kun hänellä on tiedossaan tai hänen tietoonsa saatetaan ehdottomasta avioesteestä huolimatta solmittu avioliitto. Tällaisessa tapauksessa myös puolisot itse voivat hakea avioeroa.
Jos avioliitto on solmittu aikaisemman avioliiton ollessa voimassa, kummallakin aikaisemman avioliiton puolisolla on oikeus saada avioero ilman harkinta-aikaa.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.