Miehen, joka haluaa tunnustaa isyytensä, tulee henkilökohtaisesti ilmoittaa lastenvalvojalle, henkikirjoittajalle tai julkiselle notaarille olevansa lapsen isä. Mies, joka avioliittoa solmittaessa haluaa tunnustaa olevansa kihlakumppaninsa lapsen isä, voi antaa tunnustamislausuman myös vihkijälle. Ennen tunnustamista tunnustamisen vastaanottaja selvittää miehelle tunnustamisen merkityksen ja oikeusvaikutukset. Isyyttä ei voida kuitenkaan tunnustaa ennen lapsen syntymää eikä lapsen kuoleman jälkeen.
Jos lapsi on täysivaltainen, tulee hänen itse hyväksyä tunnustaminen. Vajaavaltaisen lapsen tulee hyväksyä tunnustaminen, jos lapsella on oikeus käyttää puhevaltaa henkilöään koskevissa asioissa. Jos tunnustaminen koskee avioliitossa syntynyttä lasta, on äidin ja aviomiehen hyväksyttävä tunnustaminen.
Jos vajaavaltainen henkilö haluaa tunnustaa isyytensä, tulee hänen holhoojalleen varata tilaisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta. Holhoojan kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos vajaavaltaisella on oikeus yksin käyttää puhevaltaa henkilöään koskevissa asioissa. Jos lapsi on vajaavaltainen, varataan lapsen äidille sekä lapselle määrätylle holhoojalle tilaisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta.
Tunnustamisesta ja sen hyväksymisestä on tehtävä asiakirja, joka on päivättävä ja asianmukaisesti allekirjoitettava.
Tunnustamisen hyväksymistä koskevan asian ratkaisee lastenvalvojan toimialueen maistraatti. Tunnustaminen hyväksytään, jos tunnustaminen on tapahtunut asianmukaisesti laissa säädetyllä tavalla ja jos ei ole aihetta epäillä, ettei isyyden tunnustanut mies ole lapsen isä.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.