Perhe ja perintö

Milloin avioeron jälkeinen puolison elatus tulee kyseeseen?

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Jari Kääriäinen, Iisalmi, Asianajotoimisto Jari Kääriäinen Oy, jari.kaariainen@asianajajat.net

Avioeron jälkeen puolisot ovat luonnollisesti lähtökohtaisesti velvollisia elättämään itse itsensä. Poikkeuksellisesti voi tulla kuitenkin kyseeseen, että puoliso on velvollinen elatuksen maksamiseen toiselle puolisolle avioeron jälkeen. Missä tilanteissa kyseinen elatusvelvollisuus on ajankohtaista?

Avioeron jälkeinen elatusvelvollisuus perustuu puolisolle turvattavaan vähimmäissuojaan. Missään nimessä kyseessä ei ole avioliiton aikana olleen elintason säilyttäminen. Tuomioistuin voi määrätä elatusvelvollisuudesta puolisolle kun toisen puolison katsotaan tarvitsevan kyseistä elatusapua. Elatusavun suuruus on sidottu elatusvelvollisen kykyyn suoriutua siitä ja myös muut seikat otetaan huomioon arvioitaessa elatusavun kohtuullisuutta. Elatusapu voi käytännössä tulla kyseeseen esim. kun pitkän avioliiton jälkeen kotona työskennellyt puoliso ei pysty työllistymään puuttuvan koulutuksen vuoksi.

Velvollisuus elatusavun maksuun voidaan asettaa joko toistaiseksi voimassaolevaksi tai vaihtoehtoisesti sille voidaan asettaa tietty määräaika, jonka jälkeen sitä ei enää tarvitse suorittaa. Tietyissä tilanteissa elatusapu voidaan määrätä maksettavaksi myös yhdellä kertaa ja kokonaan. Mikäli elatusapu on määrätty maksettavaksi määräajoin ja elatukseen oikeutettu puoliso menee uudelleen naimisiin, lakkaa aiemman puolison elatusvelvollisuus kokonaan. Tuomioistuimen päätös elatusavun maksamisesta voidaan panna täytäntöön heti, mikäli tuomiossa ei toisin määritellä.

Eronnut aviopari, voi myös itse tehdä kirjallisen sopimuksen elatusavun maksamisesta, joka on esitettävä kunnan sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi. Puolisoista toisella on oltava kotipaikka kyseisessä kunnassa. Sosiaalilautakunta arvioi sopimuksenkohtuullisuuden ennen sopimuksen vahvistamista ja sen täytäntöön panemista.

Tuomioistuimen antamaa päätöstä tai sosiaalilautakunnassa vahvistettua sopimusta voidaan muuttaa jälkikäteen olosuhteiden muuttuessa. Mikäli elatusapu on kuitenkin maksettu kertamaksuna, ei sitä voida määrätä palautettavaksi. Mikäli tuomioon tai sopimukseen perustuvaa elatusapua olosuhteiden muuttuessa muutetaan tai päätös kumotaan tai vahvistettu sopimus julistetaan mitättömäksi, voi elatusvelvollinen puoliso tuomioistuimen harkinnan mukaan saada takaisin kokonaan tai osittain maksamansa elatusavun.

Käytännössä, jos avioparilla on yhteisiä lapsia, on lapsille määrättävä elatusapu vahvemmassa asemassa kun puolisolle määrättävä elatusapu avioerotilanteessa. Tällöin elatusvelvollisen rajallisen maksukyvyn tulee ensisijaisesti täyttää lapsien elatusapu, eikä se välttämättä riitä enää puolison elatusavun maksamiseen. Puolisolle määrättävästä elatusavusta säädetään Avioliittolaissa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.