Asianajaja ei saa vapaasti irtisanoa tai purkaa toimeksiantosopimustaan. Asianajajan oikeus luopua ottamastaan toimeksiannosta on määritelty tapaohjeissa.
Toimeksiannosta luopuminen on mahdollista asiakkaan luvalla. Jos asiakkaalta ei ole saatu lupaa, voi asianajaja luopua kuitenkin toimeksiannosta, jos asiakas toimii vilpillisesti, jos asiakkaan ja asianajajan välille on asiakkaan menettelyn vuoksi syntynyt luottamuspula tai jos muuten on olemassa erityinen syy luopumiselle.
Asiakkaan vilpillisen toiminnan on yleensä tapahduttava jälkikäteen tehtävän vastanottamisesta ja liityttävä kyseiseen tehtäävän. Luottamuspulaan voi johtaa esimerkiksi olennaisten asioiden kertomatta jättäminen asianajajalle tai todistajien painostus.
Erityisiä syitä luopumiselle voivat olla se, että asianajajan huomautuksen jälkeen asiakkaan mielipide tehtävän hoitamisesta eroaa olennaisesti asianajajan näkemyksestä, asiakas toimii olennaisesti vastoin asianajajan neuvoa, asiakas olennaisesti laiminlyö myötävaikutusvelvollisuutensa, asiakas käyttäytyy epäasiallisestai taikka rasittaa asianajaja kohtuuttomasti tai asiakas ei maksa asianajajan vaatimaa laskua taikka ennakkoa.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.