Asianajaja Timo Portaanpää, As:tsto Portaanpää Oy, Hämeenlinna, timo.portaanpaa@aatp.fi
Ennakkoperinnöksi katsottavan lahjan tulee aina olla arvokas. Tavanomaisiksi muistamisiksi katsottavia lahjoja ei siis katsota ennakkoperinnöiksi. Näin esimerkiksi tavanomaisen arvoiset merkkipäivälahjat eivät pääsäännön mukaan tule arvioiduksi ennakkoperinnöksi.
Lahjan arvokkuutta arvioidaan sen antajan varallisuusoloihin nähden. Varakas henkilö voi tavanomaisena lahjana luovuttaa arvokkaammankin lahjan, kuin mitä vähävaraisempi henkilö. Tuomioistuimen tulee viime kädessä arvioida lahjan suuruutta perittävän varallisuuteen ja ansiotuloihin nähden.
Perittävän lapsensa koulutukseen kuluttamia varoja ei pääsäännön mukaan katsota ennakkoperinnöksi. Näitä kustannuksia pidetään osana vanhemman velvollisuutta lapsen elatukseen. Jos kuitenkin perittävä on rintaperillisen koulutukseen kuluttanut tavanomaisesta poikkeavan suuria varoja, katsotaan nämä panostukset ennakkoperinnöksi, ellei perittävä ole toisin tahtonut. Koulutuskustannusten suuruuden merkittävyyttä arvioidaan perheen oloihin nähden – vanhempien ansiotuloihin ja varallisuuteen nähden. Joka tapauksessa perittävän rintaperillisen koulutuskustannusten tulee olla olosuhteisiin nähden erityisen suuret, eli koulutuskustannukset katsotaan vain poikkeuksellisesti ennakkoperinnöksi ja käytännön soveltaminen on nykyään harvinaista.
Jos perittävä on kuluttanut varojaan lapsenlapsensa koulutukseen, otetaan nämä varat ennakkoperintönä huomioon vain, jos perittävä on näin itse määrännyt.
Lisäksi on syytä muistaa, että kaikkia lahjoituksia, joista perittävä on itse ilmaissut niiden olevan vain lahjoja ennakkoperinnön sijaan, ei katsota ennakkoperinnöksi. Perittävän tahto on tässä arvioinnissa pääosassa.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.