Asianajaja Tuula Suhonen, Mikkeli, As:tsto Suhonen Oy, tuula@suhonen.info
Avioliiton solmimisen myötä puolisoiden tulee päättää, mitä sukunimeä he jatkossa käyttävät. Vaikka edelleenkin on varsin yleistä, että aviopuolisoista nainen ottaa sukunimekseen miehensä sukunimen, on puolisoiden sukunimeksi muitakin vaihtoehtoja. Puolison sukunimen määräytymisestä on säädetty Nimilaissa. Artikkelissa mainitut nimivaihtoehdot käsittävät vaihtoehdot, joihin puolisoilla on automaattisesti avioliiton myötä oikeus ts. sukunimet, jotka he saavat käyttöönsä pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Näiden vaihtoehtojen lisäksi puolisot voivat erillisessä hakemusmenettelyssä hakea myös muuta sukunimeä.
Puolisot voivat päättää ottavansa käyttöön yhteisen sukunimen. Tällöin yhteisenä sukunimenä voi toimia jommankumman puolison nimi, joka tällä oli viimeksi naimattomana ollessaan. On syytä huomata, että aviopuolisot eivät yhteiseksi sukunimekseen voi ottaa sukunimeä, jonka toinen puolisoista on ottanut käyttöönsä aikaisemman avioliittonsa myötä.
Puoliso voi halutessaan ottaa käyttöönsä ns. kaksoisnimen, joka muodostuu avioparin yhteisestä sukunimestä ja tämän edelle liitetystä henkilökohtaisesta sukunimestä. Kyseisenä henkilökohtaisena nimenä voi toimia joko puolison viimeksi naimattomana ollessaan omistamansa sukunimi tai sukunimi, joka hänellä oli ennen avioliittoon menoaan. Näin ollen puolison kaksoisnimen toisena osana voi toimia myös tämän aiemman avioliittonsa myötä käyttöön ottamansa sukunimi, mutta hänen on tullut käyttää tätä sukunimeä juuri ennen nyt solmittavaa avioliittoa. Näin esim. kahdesti naimisissa ollut henkilö, joka on molemmilla kerroilla vaihtanut sukunimensä puolisonsa sukunimeksi, ei kolmannen liiton myötä voi henkilökohtaisena sukunimenään käyttää ensimmäisessä liitossaan käyttämäänsä sukunimeä. Kun naimisiin menevät kihlatut ovat molemmat olleet aiemmin naimisissa, on mahdollista, että molemmat ottavat yhteisessä avioliitossa käyttöönsä kaksoisnimet.
Jotta toinen puolisoista voi ottaa käyttöönsä kaksoisnimen, edellyttää se sitä, että puolisot ovat yhteisellä päätöksellä päättäneet ottaa käyttöönsä yhteisen sukunimen. Kun toinen puolisoista on ottanut käyttöönsä kaksoisnimen, tulee avioparin lasten sukunimeksi kuitenkin avioparin yhteiseksi sukunimeksi päätetty sukunimi.
Avioparin vihkijä tiedustelee avioliittoon aikovilta, ottavatko nämä käyttöönsä yhteisen sukunimen ja liittää väestörekisterijärjestelmään tehtävään vihkimisilmoitukseen tiedon parin valitsemasta sukunimestä. Sukunimi astuu voimaan avioliiton solmimishetkellä. Puoliso voi avioliiton aikana ottaa käyttöönsä yhteisen uuden sukunimensä edelle henkilökohtaisen sukunimen ilmoittamalla tästä kirjallisesti kotikuntansa tai väestökirjanpitokuntansa maistraatille. Pelkällä ilmoitusmenettelyllä kyseinen muutos voidaan tehdä kuitenkin vain kerran avioliiton aikana.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.