Perhe ja perintö

Mikä sukunimeksi aviopuolisoille?

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Tuula Suhonen, Mikkeli, As:tsto Suhonen Oy, tuula@suhonen.info

Avioliiton solmimisen myötä puolisoiden tulee päättää, mitä sukunimeä he jatkossa käyttävät. Vaikka edelleenkin on varsin yleistä, että aviopuolisoista nainen ottaa sukunimekseen miehensä sukunimen, on puolisoiden sukunimeksi muitakin vaihtoehtoja. Puolison sukunimen määräytymisestä on säädetty Nimilaissa. Artikkelissa mainitut nimivaihtoehdot käsittävät vaihtoehdot, joihin puolisoilla on automaattisesti avioliiton myötä oikeus ts. sukunimet, jotka he saavat käyttöönsä pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Näiden vaihtoehtojen lisäksi puolisot voivat erillisessä hakemusmenettelyssä hakea myös muuta sukunimeä.

Avioparin yhteinen sukunimi

Puolisot voivat päättää ottavansa käyttöön yhteisen sukunimen. Tällöin yhteisenä sukunimenä voi toimia jommankumman puolison nimi, joka tällä oli viimeksi naimattomana ollessaan. On syytä huomata, että aviopuolisot eivät yhteiseksi sukunimekseen voi ottaa sukunimeä, jonka toinen puolisoista on ottanut käyttöönsä aikaisemman avioliittonsa myötä.

Aviopuolison kaksoisnimi

Puoliso voi halutessaan ottaa käyttöönsä ns. kaksoisnimen, joka muodostuu avioparin yhteisestä sukunimestä ja tämän edelle liitetystä henkilökohtaisesta sukunimestä. Kyseisenä henkilökohtaisena nimenä voi toimia joko puolison viimeksi naimattomana ollessaan omistamansa sukunimi tai sukunimi, joka hänellä oli ennen avioliittoon menoaan. Näin ollen puolison kaksoisnimen toisena osana voi toimia myös tämän aiemman avioliittonsa myötä käyttöön ottamansa sukunimi, mutta hänen on tullut käyttää tätä sukunimeä juuri ennen nyt solmittavaa avioliittoa. Näin esim. kahdesti naimisissa ollut henkilö, joka on molemmilla kerroilla vaihtanut sukunimensä puolisonsa sukunimeksi, ei kolmannen liiton myötä voi henkilökohtaisena sukunimenään käyttää ensimmäisessä liitossaan käyttämäänsä sukunimeä. Kun naimisiin menevät kihlatut ovat molemmat olleet aiemmin naimisissa, on mahdollista, että molemmat ottavat yhteisessä avioliitossa käyttöönsä kaksoisnimet.

Jotta toinen puolisoista voi ottaa käyttöönsä kaksoisnimen, edellyttää se sitä, että puolisot ovat yhteisellä päätöksellä päättäneet ottaa käyttöönsä yhteisen sukunimen. Kun toinen puolisoista on ottanut käyttöönsä kaksoisnimen, tulee avioparin lasten sukunimeksi kuitenkin avioparin yhteiseksi sukunimeksi päätetty sukunimi.

Aviopuolisoiden sukunimen ilmoittaminen

Avioparin vihkijä tiedustelee avioliittoon aikovilta, ottavatko nämä käyttöönsä yhteisen sukunimen ja liittää väestörekisterijärjestelmään tehtävään vihkimisilmoitukseen tiedon parin valitsemasta sukunimestä. Sukunimi astuu voimaan avioliiton solmimishetkellä. Puoliso voi avioliiton aikana ottaa käyttöönsä yhteisen uuden sukunimensä edelle henkilökohtaisen sukunimen ilmoittamalla tästä kirjallisesti kotikuntansa tai väestökirjanpitokuntansa maistraatille. Pelkällä ilmoitusmenettelyllä kyseinen muutos voidaan tehdä kuitenkin vain kerran avioliiton aikana.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.