Perhe ja perintö

Mikä on erityistestamentti eli legaatti ja kuinka se täytetään?

Julkaistu: 21.01.2012

Erityisjälkitestamentilla eli legaatilla henkilö voi määrätä jostain tietystä omaisuudestaan. Erityistestamenttia koskevat samat muotovaatimukset kuin yleistestamenttia. Se on siis tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän henkilön ollessa yhtä aikaa läsnä, ja heidän on se todistettava oikeaksi allekirjoituksellaan.

Erityistestamentti on täytettävä jakamattomasta kuolinpesästä. Jollei kaikkia erityistestamentteja voida täyttää, on tiettyä omaisuutta koskeva testamentti pantava täytäntöön ennen muita, mutta muutoin on tehtävä kunkin testamentin osalta sen arvon mukainen vähennys. Jos testamentti tarkoittaa tiettyä omaisuutta eikä sitä ole jäämistössä, testamentti on siltä osin tehoton.

Jakamattomasta pesästä täytettävä erityistestamentti on pantava täytäntöön niin pian kuin se voi tapahtua tuottamatta haittaa kenellekään, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen. Jos perinnönjako toimitetaan ennen kuin erityistestamentti on täytetty tai siihen tarvittava omaisuus on pantu erityiseen hoitoon, vastaavat kuolinpesän osakkaat yhteisvastuullisesti erityistestamentin täytäntöönpanosta, niin kuin jakoa ei olisi toimitettu.

Erityistestamentinsaajaa ei pidetä kuolinpesän osakkaana.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä juuri nyt?

Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.

Lue artikkeli

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.