Perhe ja perintö

Mikä on adoption tarkoitus ja sen edellytykset?

Julkaistu: 01.12.2011

Adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla lapsen ja vanhemman suhde adoptiolapsen ja adoptiovanhemman välille.

Alaikäisen lapsen adoptio voidaan vahvistaa, jos sen harkitaan olevan lapsen edun mukaista ja on selvitetty, että lapsi tulee saamaan hyvän hoidon ja kasvatuksen. Adoption vahvistamista haettaessa tuomioistuimelle on esitettävä selvitys siitä, että lapsi on adoptiovanhemman hoidettavana tai että tämä muutoin huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta.

Täysi-ikäisen henkilön adoptio voidaan vahvistaa, jos on selvitetty, että adoptoitava henkilö on alaikäisenä ollut adoptiovanhemman hoidettavana ja kasvatettavana eikä adoptiota ole voitu vahvistaa lapsen ollessa alaikäinen.

Adoptiota ei voida vahvistaa, jos adoption johdosta on suoritettu tai luvattu suorittaa korvausta. Vahvistaminen ei myöskään ole mahdollista, jos joku muu kuin adoptiovanhempi on suorittanut tai sitoutunut suorittamaan korvausta adoptiolapsen elatusta varten.

Omaa lasta ei voi adoptoida, paitsi jos lapsi on aiemmin annettu adoptoitavaksi.

Adoptiovanhemman tulee olla täyttänyt 25 vuotta. 18 vuotta täyttäneen henkilön on kuitenkin mahdollista adoptoida, jos adoptiolapsi on adoptiovanhemman aviopuolison lapsi tai hänen oma lapsensa, joka on aiemmin annettu adoptoitavaksi.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.