Asianajaja Jorma Töyri, Lappeenranta, As:tsto Jorma Töyri Oy, jorma.toyri@aatsto.inet.fi
Löytäjän on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava löydöstä omistajalle tai toimitettava löytötavara poliisille. Löytötavara, joka otetaan talteen julkisen liikenteen kulkuneuvossa, julkisen liikenteen asemalla, liikehuoneistossa, virastossa, toimistossa, työpaikalla, oppilaitoksessa, sairaalassa, teatterissa, urheiluhallissa tai vastaavassa huoneistossa (laitoslöytö), on luovutettava asianomaisen laitoksen henkilökunnalle tai sen löytötavaratoimistolle. Jos löytötavaraa ei voida vaaratta tai hankaluudetta kuljettaa, sitä ei tarvitse toimittaa poliisille. Tällaisen löytötavaran talteen ottamisesta on kuitenkin ilmoitettava poliisille. Poliisi voi ilmoituksen perusteella oikeuttaa löytäjän säilyttämään löytötavaraa, kunnes löytötavaran omistaja saadaan selville. Löytäjän on säilytettävä ja hoidettava löytötavaraa hyvin.
Löytäjä saa pitää vähäarvoisen löytötavaran, jonka omistaja ei ole vaikeudetta selvitettävissä. Vähäarvoisena pidetään löytötavaraa, jonka raha-arvo on enintään 20 euroa ja jolla ei ilmeisesti ole omistajalle erityistä käyttö-, tunne- tai muuta henkilökohtaista arvoa.
Poliisin on annettava löytäjälle maksutta kuitti löytötavaran vastaanottamisesta. Kuittiin on merkittävä löytöä koskevat tiedot ja löytäjän vaatimukset sekä ilmoitus löytäjän oikeuksista ja siitä, miten löytäjän tulee niiden toteuttamiseksi menetellä. Kuitti annetaan sisäasiainministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.
Poliisi ja löytötavaratoimisto sekä poliisin luvalla tarkoitettu laitoslöydöistä vastaava yksikkö ja löytäjä saavat säilytysaikana myydä löytötavaran, jos tavara saattaa helposti pilaantua tai arvoltaan alentua tai jos tavaran hoito on kallista tavaran arvoon verrattuna. Myynnin suorittaja saa vähentää myynnistä aiheutuneet kustannukset saadusta kauppahinnasta.
Lue myös artikkelikirjastomme artikkelit ”Löytötavara-löytöpalkkio” ja ” Löytötavaran omistusoikeuden siirtyminen”
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.