Asianajaja Harri Kontturi, Joensuu, As:tsto Harri Kontturi Oy harri.kontturi@kontturi.fi
Perintökaaren säännöksillä halutaan antaa eloonjääneelle puolisolle perintöjärjestyksestä riippumatonta suojaa, joka voi rajoittaa merkittävästikin rintaperillisten ja testamentinsaajien oikeuksia.
Leskellä on lakimääräinen oikeus pitää kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Puolison kuoleman pyritään tällä tavoin vaikuttavan lesken elämiseen ja asumiseen mahdollisimman vähän.
Lesken jakamattomuussuoja koskee koko kuolinpesän omaisuutta. Jakamattomuussuoja antaa leskelle käyttöoikeuden jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen. Tämä on otettava huomioon kuolinpesän hallinnossa.. Hallintoa on hoidettava siten, että lesken suojaa ei loukata. Jakamattomuussuojansa perusteella leski ei kuitenkaan ole oikeutettu osallistumaan kuolinpesän hallintoon. Hänellä ei siten ole kuolinpesän osakkaan oikeusasemaa. Jakamattomuussuojalla ei myöskään voida myöskään loukata perittävän ja kuolinpesän velkojia. Velkojen maksaminen vähentääkin lesken käyttöön jäävää omaisuutta.
Jakamattomuussuoja jatkuu siihen asti kunnes perillinen tai testamentinsaaja vaatii jakoa. Jakovaatimuksen esittämisen jälkeen jakamattomuussuoja muuttuu lesken asumissuojaksi. Leskellä on edelleenkin oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu kodiksi sopiva ensiksi kuolleelle puolisolle kuulunut asunto jakamattomana hallinnassaan, ellei hänellä itsellään ole tällaista asuntoa. Asumissuoja lakkaa, jos leski saa myöhemmin omistukseensa kodiksi sopivan asunnon.
Leskellä on kuitenkin aina oikeus pitää yhteisen kodin tavanomainen asuntoirtaimisto jakamattomana hallinnassaan.
Leskellä on asumissuojan nojalla samat oikeudet kuin käyttöoikeustestamentin saajalla. Hänellä on siten asunnossa asuessaan oikeus nauttia omaisuuden tuotto, mutta hän on toisaalta velvollinen vastaamaan asunnosta aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista.
Asumissuoja ei oikeuta leskeä luovuttamaan käyttöoikeuttaan kenellekään toiselle eikä hän myöskään voi myydä asuntoa ilman pesän osakkaiden lupaa. Jos nämä kieltäytyvät antamasta lupaa, voi tuomioistuin antaa erityisestä syystä leskelle luvan asuntona käytettävän osakehuoneiston myyntiin. Kiinteistön, esimerkiksi omakotitalon myyntiin lupaa ei pääsääntöisesti voida myöntää.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.