Onko lähipiirissäsi lapsi, jonka hoidontarpeen epäilet jäävän täyttymättä lapsen huoltajien laiminlyöntien seurauksena? Epäiletkö tuntemasi tai vaikkapa vain tietämäsi lapsen joutuvan pahoinpidellyksi? Oletko huomannut naapurustossasi asuvan lapsen käyttäytyvät itseään tai toisia vahingoittavasti syyllistymällä esim. erilaisiin rikoksiin tai käyttämällä päihteitä? Tällöin lastensuojeluilmoituksen teko viranomaiselle on tilanteeseen sopiva keino lapsen suojelemiseksi. Epävarmuustilanteissa on mahdollista kuitenkin kääntyä kunnan sosiaaliviranomaisten puoleen, ja kysyä onko lastensuojeluilmoituksen tekeminen oikea puuttumiskeino.
Lastensuojelulain mukaan lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huomatessaan, että lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi on edellytettävä lapsen mahdollisen lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Laissa säädetty ilmoitusvelvollisuus sitoo henkilöitä, jotka toimivat sosiaali- tai terveydenhuollossa. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös työntekijöitä sekä luottamushenkilöitä, jotka toimivat mm. opetustoimessa, nuorisotyössä, poliisitoimessa taikka uskonnollisen yhteisön tehtäväpiirissä. Edellä mainittujen henkilöiden ilmoitusvelvollisuus koskee kuitenkin vain tietoja, jotka nämä ovat hoitaessaan työtehtäviään tai luottamustehtäviään vastaanottaneet. Salassapitovelvollisuus ei missään tilanteessa estä lastensuojeluilmoituksen tekoa!
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen tulee kyseeseen, kun on epäilystä, että lapsesta ei pidetä huolta tarpeeksi tai kun lapsi elää olosuhteissa, jotka vaarantavat tämän henkisen tai fyysisen kehityksen. Usein lapsen oma käyttäytyminenkin viestittää tämän lastensuojelun tarpeesta.
Lastensuojeluilmoitus tehdään kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Ilmoitustapoina voi käyttää niin puhelinta, kirjettä kuin henkilökohtaista vierailuakin viranomaisessa. Ilmoittajan nimi tulee pääsääntöisesti sisällyttää lastensuojeluilmoitukseen. Lastensuojeluilmoituksen kohteena olleella perheellä on myös ensisijaisesti oikeus saada ilmoittajan henkilöllisyys tietoonsa. Tätä oikeutta ei kuitenkaan toteuteta, mikäli se uhkaisi lapsen etua tai se uhkaisi joko erittäin tärkeää yksityistä tai yleistä etua. Esimerkkinä mainittakoon tilanne, jossa ilmoittajaa uhkaisi väkivalta, mikäli hänen henkilöllisyytensä paljastuisi.
Kun lastensuojeluilmoitus on tehty viranomaisille on näiden arvioitava seitsemän arkipäivän kuluessa, onko lastensuojelutarvetta ryhdyttävä selvittämään. Selvityksen tekemiselle on puolestaan asetettu 3 kuukauden aikaraja. Mikäli on vaadittava kiireellisiä toimenpiteitä on viranomaisen ryhdyttävä näihin ilman viivytystä. Lapseen kohdistuva välitön vaara voi johtaa lapsen kiireelliseen sijoittamiseen, joka kestää kunnes vaaratilanne ei ole enää käsillä. Mikäli viranomainen toteaa, että lastensuojeluilmoituksen taustalla on pitempiaikaisia vakavia ongelmia, aloittaa se valmistelun lapsen ottamiseksi huostaan.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.