Perhe ja perintö

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily huoltajuusriidassa

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Pentti Paakki, As:tsto Paakki & Lepoluoto Oy, pentti.paakki@paakki.net

Lapsen joutuessa keskelle huoltajuusriitaa saattaa hänen käytöksensä muuttua prosessin kuluessa. Lapsen käyttäytymisen muutokset saattavat toisinaan enteillä mahdollista seksuaalista hyväksikäyttöä. Lapsen vanhempien riidellessä lapsen huoltajuudesta esitetäänkin aika ajoin epäilyjä toisen vanhemman lapseen kohdistuneesta hyväksikäytöstä. Tässä artikkelissa käsitellään lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä vain osana huoltoriitaoikeudenkäyntiä. Mainittakoon kuitenkin, että jos lapsen epäillään joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, tulee siitä aina tehdä myös rikosilmoitus poliisille!

Lapseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön epäilykset voivat olla täysin perusteltuja – toinen vanhemmista voi todella olla huolissaan, että lapsi on joutunut hyväksikäytön uhriksi. Valitettavasti välillä toinen vanhemmista pyrkii kuitenkin hyväksikäyttöväitöksillään pelkästään vaikuttamaan lapsen huoltajuuden määräytymiseen, eikä hyväksikäyttöepäilyksille ole asianmukaisia perusteita. Joka tapauksessa, kun lapsen epäillään joutuneen hyväksikäytön uhriksi, edellytetään tilanteen huolellista selvittämistä viranomaisvoimin.

Lapsen käyttäytyminen ja puheet voivat muuttua monin tavoin, hänen joutuessaan hyväksikäytön uhriksi. Epäilykset hyväksikäytöstä voivat nousta pintaan eritoten silloin, kun pieni lapsi osoittaa puheillaan tai teoillaan seksuaalisuutta tavalla, joka ei ole pienelle lapselle tavanomaista. On kuitenkin syytä huomata, että lapsen reagoivat hyväksikäyttöön hyvin monin tavoin, ja osa heistä voi pystyä pitämään ikävät kokemuksensa täysin salassa.

Huoltoriidassa lapsen hyväksikäytöstä pyritään saamaan todisteita mm. lääketieteellisin tutkimuksin taikka silminnäkijähavaintoja keräämällä. Useimmiten edellä mainittujen näyttöjen puuttuessa joudutaan kuitenkin tyytymään lapsen haastatteluun ja häneen kohdistuviin psykologisiin tutkimuksiin. Oikeuspsykologisen haastattelun toteuttaa joko poliisi tai muu asiantuntija, ja haastattelussa tulee viimeiseen asti välttää johdattelevaa puhetta. Psykologisilla tutkimuksilla pyritään puolestaan selvittämään lapsen puheiden todenperäisyyttä: onko lapsi tarpeeksi kehittynyt, jotta hän pystyisi todenperäisesti kertomaan taikka muuten ilmaisemaan hyväksikäytön. Voidaanko lapsen olettaa olevan niin kehittynyt, että hän muistaisi menneitä tapahtumia? Nyrkkisääntönä voitaneen pitää sitä, että lapsi ei kykene puhumalla ilmaisemaan kokemuksiaan, jotka ovat tapahtuneet ennen kuin lapsi oppi puhumaan.

Jos vanhempi on esittänyt valheellisia ja perustelemattomia epäilyksiä toisen vanhemman syyllistymisestä hyväksikäyttöön, voi tuomioistuin tulla johtopäätökseen, ettei hän itse ole kykenevä lapsen huoltajaksi. Toisaalta, vaikka hyväksikäytöstä epäiltyä vanhempaa ei esim. todisteiden epäselvyyden vuoksi katsottaisi rikosoikeudellisesti syylliseksi, saatetaan hänet silti huoltajuusriidassa olla määräämättä lapsen huoltajaksi.

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä seuraa yleensä lapsen ja syylliseksi epäillyn vanhemman välisten tapaamisten asettaminen valvonnan alaisiksi. Lapsen hyväksikäyttöön varmuudella syyllistynyttä vanhempaa ei käytännössä koskaan voida asettaa lapsen lähihuoltajaksi eli lapsen kanssa asuvaksi huoltajaksi.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.