Perhe ja perintö

Lapsen ruumiillinen kurittaminen on kiellettyä

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Esa Valjakka, Pieksämäki, Asianajotoimisto Ropponen & Valjakka Oy, esa.valjakka@rvlaw.fi

Lapsella on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen siinä missä aikuisellakin. Kasvatuksellisetkaan syyt lapsen ruumiillisen kurittamisen taustalla eivät tee kurittamisesta sallittua, sillä se loukkaa lapsen perus- ja ihmisoikeuksia. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säätää seuraavaa:

”Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.”

On syytä huomioida, että lapsen ruumiillisen kurituksen lisäksi kiellettyä on siis myös lasta halventava ja alentava kohtelu. Lapsen näkökulmasta ruumiillinen kurittaminen ja muu halventava kohtelu vanhempien tai muiden läheisten toimesta on erittäin vakava oikeudenloukkaus, sillä lapsi on tällöin riippuvaisessa asemassa häntä loukanneeseen henkilöön nähden.

Lapsen ruumiillisen kurittamisen tai muun halventavan kohtelun seuraamuksia ovat erilaiset lastensuojelulliset toimenpiteet, viimekädessä huostaanotto. Lapsen ruumiilliseen kurittamiseen liittyvistä rikosoikeudellisista rangaistuksista säädetään puolestaan rikoslaissa. Ruumiillista kurittamista arvioidaan pahoinpitelyn rikosnimikkeen lävitse eli lapsen ruumiillista kurittamista on pidettävä pahoinpitelynä, johon kuuluvat niin lievä kuin törkeäkin tekomuoto. Korkein oikeus on esimerkiksi tapauksessa, jossa vanhempi oli aiheuttanut kipua lapselle tukistamalla tätä ja antamalla tälle luunappeja, tuominnut vanhemman lievästä pahoinpitelystä.

Korkein oikeus on myös linjannut eräässä ratkaisussaan, että lapseen kohdistuneessa pahoinpitelyssä on teon vahingollisuus ja vaarallisuus suurempi, kuin jos pahoinpitelyn tekijä sekä kohde olisivat fyysisesti ja henkisesti tasavertaiset toisiinsa nähden. Tapauksessa, jossa lasta oli mm. revitty hiuksista, puristettu kurkusta ja uhattu väkivallalla, alemmassa oikeusistuimessa lapsen pahoinpitelystä langetettua sakkorangaistusta ei pidetty siis riittävä vaan rangaistukseksi tuli ehdollista vankeutta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.