Asianajaja Esa Valjakka, Pieksämäki, Asianajotoimisto Ropponen & Valjakka Oy, esa.valjakka@rvlaw.fi
Lapsella on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen siinä missä aikuisellakin. Kasvatuksellisetkaan syyt lapsen ruumiillisen kurittamisen taustalla eivät tee kurittamisesta sallittua, sillä se loukkaa lapsen perus- ja ihmisoikeuksia. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säätää seuraavaa:
”Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.”
On syytä huomioida, että lapsen ruumiillisen kurituksen lisäksi kiellettyä on siis myös lasta halventava ja alentava kohtelu. Lapsen näkökulmasta ruumiillinen kurittaminen ja muu halventava kohtelu vanhempien tai muiden läheisten toimesta on erittäin vakava oikeudenloukkaus, sillä lapsi on tällöin riippuvaisessa asemassa häntä loukanneeseen henkilöön nähden.
Lapsen ruumiillisen kurittamisen tai muun halventavan kohtelun seuraamuksia ovat erilaiset lastensuojelulliset toimenpiteet, viimekädessä huostaanotto. Lapsen ruumiilliseen kurittamiseen liittyvistä rikosoikeudellisista rangaistuksista säädetään puolestaan rikoslaissa. Ruumiillista kurittamista arvioidaan pahoinpitelyn rikosnimikkeen lävitse eli lapsen ruumiillista kurittamista on pidettävä pahoinpitelynä, johon kuuluvat niin lievä kuin törkeäkin tekomuoto. Korkein oikeus on esimerkiksi tapauksessa, jossa vanhempi oli aiheuttanut kipua lapselle tukistamalla tätä ja antamalla tälle luunappeja, tuominnut vanhemman lievästä pahoinpitelystä.
Korkein oikeus on myös linjannut eräässä ratkaisussaan, että lapseen kohdistuneessa pahoinpitelyssä on teon vahingollisuus ja vaarallisuus suurempi, kuin jos pahoinpitelyn tekijä sekä kohde olisivat fyysisesti ja henkisesti tasavertaiset toisiinsa nähden. Tapauksessa, jossa lasta oli mm. revitty hiuksista, puristettu kurkusta ja uhattu väkivallalla, alemmassa oikeusistuimessa lapsen pahoinpitelystä langetettua sakkorangaistusta ei pidetty siis riittävä vaan rangaistukseksi tuli ehdollista vankeutta.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.