Perhe ja perintö

Lapsen omavaltainen huostaanotto ja lapsikaappaus

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Esa Valjakka, As:tsto Ropponen & Valjakka Oy, esa.valjakka@rvlaw.fi

Lapsen omavaltainen huostaanotto ja lapsikaappaus ovat rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä tekoja. Lapsikaappaus rikosnimikkeenä rakentuu lapsen omavaltaiselle huostaanotolle, mutta lapsikaappauksessa on aina kansainvälinen elementti – lapsi on poissa kotimaastaan. Molemmissa rikoksissa lapsella tarkoitetaan alle 16-vuotiaaseen lapseen kohdistunutta tekoa.

Lapsen omavaltaisella huostaanotolla tarkoitetaan sitä, kun lapsen vanhempi, kasvatusvanhempi tai huoltaja taikka lapselle läheinen henkilö ottaa lapsen omavaltaisesti omaan huostaansa taikka vaihtoehtoisesti jonkun muun edellä mainitun henkilön huostaan. Henkilö ottaa lapsen pois siltä, jonka huostassa lapsi on. Lapsen omavaltaisesta huostaanotosta rangaistuksena tulee kyseeseen sakkoa tai vankeutta enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Lapsikaappauksella puolestaan tarkoitetaan sitä, kun lapsen omavaltaisen huostaanoton edellytykset täyttyvät, mutta tapauksessa on mukana valtioiden rajat rikkova piirre. Lapsi joko 1) viedään pois asuinvaltiosta tai 2) jätetään palauttamatta sinne ja molemmissa vaihtoehdoissa loukataan lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Lisäksi tapauksessa edellytetään, että lapsen huoltoa koskevia oikeuksia oli tapauksessa käytetty tai olisi käytetty ilman poisvientiä tai palauttamatta jättämistä.

Esimerkkinä mainittakoon, että lapsi on ollut isänsä huostassa ja isä on hoitanut lasta ja ollut osana tämän elämää, kun lapsen äiti on vienyt lapsen ulkomaille ilman siihen olevaa lupaa. Lapsikaappauksen rangaistus on ankarampi kuin lapsen omavaltaisen huostaanoton – teosta määrätään joko sakkoa tai vankeutta enintään kahdeksi vuodeksi.

Kun lapsikaappauksen elementit täyttyvät sulkeutuu lapsen omavaltaisen huostaanoton mahdollisuus. Teko arvioidaan siis aina lapsikaappauksena.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.