Asianajaja Esa Valjakka, As:tsto Ropponen & Valjakka Oy, esa.valjakka@rvlaw.fi
Lapsen omavaltainen huostaanotto ja lapsikaappaus ovat rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä tekoja. Lapsikaappaus rikosnimikkeenä rakentuu lapsen omavaltaiselle huostaanotolle, mutta lapsikaappauksessa on aina kansainvälinen elementti – lapsi on poissa kotimaastaan. Molemmissa rikoksissa lapsella tarkoitetaan alle 16-vuotiaaseen lapseen kohdistunutta tekoa.
Lapsen omavaltaisella huostaanotolla tarkoitetaan sitä, kun lapsen vanhempi, kasvatusvanhempi tai huoltaja taikka lapselle läheinen henkilö ottaa lapsen omavaltaisesti omaan huostaansa taikka vaihtoehtoisesti jonkun muun edellä mainitun henkilön huostaan. Henkilö ottaa lapsen pois siltä, jonka huostassa lapsi on. Lapsen omavaltaisesta huostaanotosta rangaistuksena tulee kyseeseen sakkoa tai vankeutta enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Lapsikaappauksella puolestaan tarkoitetaan sitä, kun lapsen omavaltaisen huostaanoton edellytykset täyttyvät, mutta tapauksessa on mukana valtioiden rajat rikkova piirre. Lapsi joko 1) viedään pois asuinvaltiosta tai 2) jätetään palauttamatta sinne ja molemmissa vaihtoehdoissa loukataan lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Lisäksi tapauksessa edellytetään, että lapsen huoltoa koskevia oikeuksia oli tapauksessa käytetty tai olisi käytetty ilman poisvientiä tai palauttamatta jättämistä.
Esimerkkinä mainittakoon, että lapsi on ollut isänsä huostassa ja isä on hoitanut lasta ja ollut osana tämän elämää, kun lapsen äiti on vienyt lapsen ulkomaille ilman siihen olevaa lupaa. Lapsikaappauksen rangaistus on ankarampi kuin lapsen omavaltaisen huostaanoton – teosta määrätään joko sakkoa tai vankeutta enintään kahdeksi vuodeksi.
Kun lapsikaappauksen elementit täyttyvät sulkeutuu lapsen omavaltaisen huostaanoton mahdollisuus. Teko arvioidaan siis aina lapsikaappauksena.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.