Perhe ja perintö

Lapsen isyyden toteaminen

Julkaistu: 23.01.2012

Asianaja Tuula Suhonen, Mikkeli, As:tsto Suhonen Oy tuula@suhonen.info

Suomen oikeusjärjestys liittää henkilön sukuasemaan monia merkittäviä oikeusvaikutuksia. Vahvistettuun vanhemmuuteen liittyy paitsi velvollisuuksia, kuten elatusvelvollisuus, myös vanhemman kannalta merkittäviä oikeuksia, kuten oikeus lapsen huoltajana päättää tämän henkilöä ja taloutta koskevista asioista.

Lapsen kannalta sukuaseman vahvistamisella on merkitystä paitsi vanhemman eläessä myös tämän kuoltua lakimääräisen perimysoikeuden toteuttamiseksi. Kysymys siitä, kuka on lapsen äiti, ei käytännössä yleensä tuota ongelmia.

Koska lapsen isää ei voida samalla tavoin tunnistaa, on isyyslaissa säädetty normit, joiden mukaan määräytyy lapsen oikeudellinen isä. Isyyslain lähtökohtana on se, että lapsen oikeudelliseksi isäksi merkitään biologinen isä, eli mies, joka on siittänyt lapsen.

Isyyden toteaminen avioliiton perusteella

Lapsen oikeudellisen isän määräytymisessä lähtökohtana on vanhempien keskinäiseen avioliittoon perustuva isyysolettama. Lapsen äidin aviomies merkitään lapsen isäksi, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Aviomies merkitään isyysolettaman nojalla lapsen isäksi, vaikka hän olisi kuollut ennen lapsen syntymistä, jos lapsi on syntynyt niin pian miehen kuoleman jälkeen, että hän on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. Isyyden toteamisesta avioliiton perusteella huolehtii väestörekisteriviranomainen viran puolesta.

Isyyden vahvistaminen tunnustamalla

Ns. avosuhteiden yleistyttyä on myös avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrä kasvanut. Koska lainsäädäntö ei tunnusta avoliittoon perustuvaa isyysolettamaa, on vanhempien avoliiton aikana syntyneiden lasten isyys vahvistettava erikseen. Äidin avopuolisoa ei muutoin merkitä lapsen isäksi, eikä hänelle synny oikeuksia tai velvollisuuksia lasta kohtaan pelkästään avoliiton perusteella. Muun muassa näissä tapauksissa lapsen isyys voidaan vahvistaa tunnustamalla.

Ennen isyyden tunnustamista suorittaa lapsen kotikunnan lastenvalvoja isyyden selvittämisen, jossa pyritään varmistumaan siitä, että mies, joka vahvistetaan lapsen isäksi, on todella siittänyt lapsen. Saatuaan väestörekisteriviranomaiselta tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta, lastenvalvoja ottaa yhteyttä lapsen äitiin ja selostaa tälle isyyden vahvistamisen oikeusvaikutuksia. Jos lapsen äiti vastustaa isyyden selvittämistä, lastenvalvoja voi jatkaa selvitystä ainoastaan, jos hänelle on ilmoittautunut mies, joka haluaa isyytensä vahvistettavaksi. Mikäli äiti haluaa isyyden selvittämistä, hänelle syntyy velvollisuus antaa lastenvalvojalle totuudenmukaiset tiedot isyyden selvittämiseksi tarpeellisista seikoista. Äidin lisäksi lastenvalvoja voi tarvittaessa neuvotella oletetun isän ja mahdollisten todistajien kanssa, hankkia lääketieteellisen asiantuntijalausunnon lapsen siittämisajankohdasta ja ryhtyä asianosaisten suostumuksella toimenpiteisiin veritutkimuksen tekemiseksi asianosaisista. Asianosaisten ollessa tunnustamisesta yhtämieltä näiden selvitysten hankkiminen ei ole yleensä tarpeen.

Kun lastenvalvoja katsoo, että miehen isyys on selvittämisen yhteydessä tullut toteennäytetyksi, hänen on varattava miehelle tilaisuus tunnustaa isyytensä. Tunnustamisen tulee tapahtua henkilökohtaisesti viranomaisen luona.

Isyyden vahvistaminen ei edellytä, että lapsen äiti hyväksyy tunnustamisen. Lapsen äidille on kuitenkin varattava tilaisuus esittää mielipiteensä tunnustamisen johdosta. Sen sijaan lapsi, joka on täyttänyt 15 vuotta, voi estää isyyden vahvistamisen kieltäytymällä hyväksymästä tunnustamista. Kun mies on tunnustanut isyytensä, isyyden vahvistaminen saatetaan voimaan käräjäoikeuden hyväksynnällä. Lastenvalvoja toimittaa asiapaperit käräjäoikeudelle viran puolesta.

Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä

Jos isyyttä ei saada vahvistetuksi tunnustamisella, voidaan isyyden vahvistamiseksi ajaa kannetta tuomioistuimessa. Oikeus ajaa kannetta on lapsella. Alaikäisen lapsen puhevaltaa oikeudenkäynnissä käyttää lastenvalvoja. Myös lapsen äiti voi edustaa lasta. Jos lapsi on alle 15-vuotias, voi häntä huoltava äiti kieltää lastenvalvojaa ajamasta kannetta. Jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, hänen oma vastustuksensa estää kanteen ajamisen.

Oikeudenkäynnissä tuomioistuimen tulee omasta aloitteestaan määrätä hankittavaksi kaikki se selvitys, minkä se katsoo olevan tarpeen asian ratkaisemiseksi. Myös oikeudenkäynnissä pyritään siihen, että lapsen isäksi vahvistetaan hänen oikea biologinen isänsä. Tämän selvittämiseksi tuomioistuin voi määrätä lapsen, lapsen äidin ja oletetun isän veri- ja muita periytyviä ominaisuuksia koskeviin tutkimuksiin. Näillä tutkimuksilla on mahdollista sulkea pois ne miehet, jotka eivät biologisen perimänsä perusteella ole voineet siittää lasta. Tutkimuksilla saadaan myös tilastollista todennäköisyysnäyttöä isyyden puolesta tai sitä vastaan. Saadun näytön riittävyyden harkitsee tuomioistuin. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä on käytännössä varsin poikkeuksellinen menettelytapa.

Isyyden kumoaminen

Isyyden kumoaminen on mahdollista, jos käy ilmi, että isyysmerkintä ei vastaa biologista totuutta. Jos isyys on todettu avioliiton perusteella, se voidaan kumota siten, että toinen mies tunnustaa lapsen omakseen. Tunnustaminen on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että lapsen äiti ja aviomies tunnustamisen hyväksyvät. Jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, tarvitaan myös hänen suostumuksensa.

Avioliiton perusteella todettu isyys voidaan kumota myös tuomioistuimen päätöksellä. Oikeus nostaa kanne on lapsen äidillä ja isäksi todetulla miehellä. Miehen kuoltua on miehen oikeudenomistajilla tietyin edellytyksin kanneoikeus. Sitä vastoin muilla, kuten esimerkiksi miehellä, joka katsoo olevansa lapsen isä, ei ole kanneoikeutta. Äidin ja miehen on nostettava kanne viiden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Kanne voidaan nostaa tätä myöhemmin ainoastaan, jos erittäin painava syy on estänyt sen vireillepanon aikaisemmin. Miehen oikeudenomistajien kanneoikeus riippuu siitä, olisiko miehellä itsellään ollut vielä oikeus nostaa kanne. Sitä vastoin lapsi voi nostaa kanteen määräajoista riippumatta. Tuomioistuimen on kumottava isyys, jos lapsen periytyvien ominaisuuksien tai muun vastaavan seikan nojalla voidaan pitää todistettuna, ettei mies ole lapsen isä.

Jos isyys on vahvistettu tunnustamalla, se voidaan kumota vain tuomioistuimen päätöksellä. Tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä vahvistettua isyyttä ei voida isyyslain nojalla kumota. Tällöin on ainoana keinona hakea tuomion purkua korkeimmalta oikeudelta.

Lääketieteen kehittymisen vaikutus lainsäädäntöön

Lääketieteen mahdollisuudet hoitaa lapsettomuutta ovat viime vuosina kehittyneet merkittävästi. Miehestä johtuvaa lapsettomuutta voidaan hoitaa muun muassa keinohedelmöityksellä, jolloin voidaan käyttää joko puolison tai vieraan luovuttajan spermaa. Naisesta johtuvan lapsettomuuden hoidossa on lääketieteen keinoin mahdollista hedelmöittää naisen munasolu keinotekoisesti puolison spermalla ja siirtää alkio toisen naisen kohtuun kasvamaan. Myös nisäkkään alkion kloonauksen onnistuminen on nostanut esiin mahdollisuuksia hoitaa lapsettomuutta jopa kloonaamalla. Suomen lainsäädännöstä ei löydy vastausta niihin kysymyksiin, joita lapsen äidin ja isän selvittäminen edellä mainituissa tapauksissa nostaa esiin. Asiaa koskevan lainsäädännön valmistelu onkin herättänyt julkisuudessa runsaasti mielenkiintoa, sillä lainsäädännöllä joudutaan ottamaan kantaa poikkeuksellisen merkittäviin moraaliongelmiin.

Isyyden vahvistamiseen liittyvät oikeudelliset ongelmat

Isyyden toteamiseen jo nykyisellään voi liittyä paitsi merkittäviä tunnepuolen, myös mahdollisesti huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Mikäli isyyden vahvistamisessa ilmenee oikeudellisia ongelmia, on sekä lapsen, lapsen äidin että isyyden vahvistamista vastustavan isän tärkeää saada asiantuntevaa apua valvoessaan etuaan ja oikeuttaan asiassa. Asianosaisten olisikin syytä kääntyä asianajajan puoleen varsinkin, jos asiaa joudutaan käsittelemään tuomioistuimessa. Asianajotoimistomme voi auttaa Teitä myös isyyden selvittämiseen liittyvissä ongelmissa.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.