Perhe ja perintö

Lähisuhdeväkivalta on rikos

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Markku Sinivaara, Tampere, As:tsto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy markku.sinivaara@lss-oy.com

Lähisuhdeväkivalta on perheessä tai sukulaisuus- ja lähisuhteissa esiintyvää väkivaltaa. Useimmiten lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu parisuhteessa, jolloin puhutaan parisuhdeväkivallasta tai perheväkivallasta. Väkivallan tekijänä ja uhrina voi olla niin mies kuin nainen, nuori, aikuinen tai vanhus.

Väkivalta voi olla fyysisen käsiksi käymisen ja pahoinpitelyiden lisäksi tekojen, puheiden tai eleiden kautta tapahtuvaa uhkaavaa, loukkaavaa, satuttavaa tai rajoittavaa käyttäytymistä. Lähisuhteessa tapahtuva pahoinpitely on rikos. Muita lähisuhteissa tapahtuvia rikoksia ovat väkivaltarikosten lisäksi, seksuaalirikokset (raiskaukset), vapauden riisto ja muut henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. Tällaisten rikosten yritys ja niillä uhkaaminen ovat rangaistavia rikoksia. Lähisuhdeväkivaltaan voi liittyä liitännäisrikoksina toisen tai yhteisen omaisuuden vahingoittamista, kotirauhan rikkominen, kunnianloukkaus ja muu häirintä.

Kotirauhan sekä rikoksilta ja häiriöiltä suojaaminen kuuluu poliisin tehtäviin. Poliisimiehellä on oikeus poistaa paikalta henkilö, jos hänen uhkauksistaan tai muusta käyttäytymisestään voidaan päätellä, että hän todennäköisesti syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen. Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin poistaa, henkilö voidaan ottaa kiinni. Kiinni otettu voidaan pitää säilössä niin kauan kuin on todennäköistä, että hän syyllistyy edellä kuvatunlaiseen rikokseen tai aiheuttaa häiriötä tai vaaraa, kuitenkin enintään 24 tuntia kiinniottamisesta.

Väkivallalla on kauaskantoisia vaikutuksia ilman fyysisiä vammojakin. Henkinen väkivalta vaikuttaa uhrin hyvinvointiin ja saattaa aiheuttaa pelkoa, ahdistusta ja traumoja. Väkivallan jatkuessa seuraamukset vakavoituvat entisestään. Suomessa kuolee vuosittain noin 30-40 naista lähisuhdeväkivallan seurauksena.

Jokaisella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen. Väkivallanteko ei ole koskaan, missään tilanteessa hyväksyttävää eikä puolusteltavaa. Stressi, humala, riita, ärsytys, mustasukkaisuus tai muut syyt eivät oikeuta väkivaltaa. Kaikki syyt väkivallan käyttämiselle ovat tekosyitä. Fyysisen ja henkisen väkivallan kierre on katkaistavissa ja kokemuksista voi selviytyä. Väkivaltasisältöinen käyttäytymismalli ei katoa alettuaan. Kierteen katkaisu vaatii usein ulkopuolista apua. Apua kannattaa hakea heti. Koskaan ei ole liian aikaista tai myöhäistä hakea apua ja etsiä ratkaisua ahdistavaan tilanteeseen. Väkivaltaa ei tarvitse sietää perheen koossapysymisen takia.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema ammattihenkilöstölle tarkoitettu opas ”Väkivaltaa kokeneiden auttaminen” luokittelee lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan seuraavasti:

Väkivalta voi olla

  • fyysistä; tönimistä, puristelua, lyömistä, potkimista, kuristamista yms.
  • seksuaalista; seksuaalista ahdistelua ja koskettelua, raiskaus tai sen yritys
  • henkistä; väkivallalla uhkaamista ja pelottelua, toistuvaa syyttelyä ja nimittelyä, kiristämistä, mitätöintiä, ihmissuhteista eristämistä, pelkkä lasten läsnäolo tai tieto vanhempien välisestä väkivallasta väkivaltatilanteessa, ym. esimerkiksi pakottamalla lapset katsomaan tai osallistumaan väkivaltaan tuottaa jo lapselle vakavan vamman, lasten tapaamisoikeuden väärinkäyttöä tai uhkailua vahingoittaa lapsia
  • taloudellista hyväksikäyttöä ja riistoa; toisen rahojen ja omaisuuden luvatonta käyttöä tai toisen oman rahan käytön estämistä ja kontrollointia
  • hoitosuhteessa tapahtuvaa hoidon ja avun laiminlyöntiä, kuten tarpeellisten palvelujen, lääkityksen, hygienian tai ruokailun laiminlyöntiä
  • uskonnollista; uskonnollisilla säännöillä pelottelua, uhkailua ja painostamista tai uskonnon harjoittamisen kieltämistä

Pahoinpitely yksityisellä paikalla on virallisen syytteen alainen rikos. Uhrin lisäksi silminnäkijä(t) voi tehdä poliisille rikosilmoituksen lähisuhdeväkivallasta. Syyttäjä on velvollinen nostamaan syytteen lähisuhteessa tapahtuneesta väkivallasta tai raiskauksesta, uhrin vastustuksesta huolimatta. Tuomioistuin voi määrätä lähisuhdeväkivallan uhrille oikeudenkäyntiavustajan (julkinen oikeusavustaja tai asianajaja) esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten, silloin kun uhrilla on vaatimuksia virallisen syyttäjän ajamassa asiassa. Mahdollisuus oikeudenkäyntiavustajan saamiseen ei ole sidottu uhrin tuloihin ja varallisuuteen.

Asianajaja auttaa lähisuhdeväkivallan uhria oikeusprosessissa, lähestymiskiellon (myös perheen sisäinen lähestymiskielto, mikä velvoittaa väkivaltaisen puolison muuttamaan pois yhteisestä kodista, ks. lähestymiskieltoa käsittelevä artikkeli.) sekä avioeron ja yhteiselämän lopettamista koskevien hakemusten tekemisessä. Löydät oman asuinpaikkakuntasi OpusLex-asianajotoimiston yhteystiedot OpusLex-sivuston etusivulta, kohdasta toimistot.

Apua lähisuhdeväkivallan uhrille:

Yleinen hätänumero 112

Raiskauskriisikeskus Tukinainen www.tukinainen.fi

Kriisipuhelin 0800 – 97899, ma – to klo: 14 – 17 sekä pe, la, su, pyhäisin ja niiden aattoina klo: 17-24.

Juristipäivystys 0800–97895, ma – to klo: 14 – 17, juristit voivat toimia myös oikeudenkäyntiavustajina.

Unioni Naisasialiitto Suomessa ry http://www.naisunioni.fi

oikeusneuvonta 09-649 382, ke klo: 17-19.

Rikosuhripäivystys www.rikosuhripäivystys.fi

Auttava puhelin 0600 – 16166, ma klo:13 – 21 ja ti – pe klo: 17 – 21

Juristineuvonta 0600 – 16117, ti – to klo 17 – 19

Suomen Mielenterveysseuran

valtakunnallinen kriisipuhelin 0203 – 445566, ti – la klo: 15 – 06, su – ma klo: 15 – 21

Lisäksi apua tarjoavat oman paikkakuntasi:

Kriisikeskukset, terveyskeskukset, sosiaalitoimistot, perheasiain keskukset, perheneuvolat, mielenterveystoimistot, turvakodit ja naisten tukiryhmät.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.