Asianajaja Martti Lepistö, Seinäjoki, As:tsto Ristikangas, Kinnunen & Koskinen Oy, martti.lepisto@ristikangas.fi
Vuoden 1999 alusta Suomessa tuli voimaan laki lähestymiskiellosta. Tämä aikaisemmin maassamme tuntematon pakkokeino on yleinen maailmalla muodossa tai toisessa, minkä vuoksi se osittain nousi maihin myös täällä Suomessa. Suurin syy lähestymiskiellon omaksumiselle oikeuskulttuuriimme oli tietenkin polttava tarve.
Aikaisemminhan ei ollut näin tehokasta keinoa suojata henkilöä toisen häirinnältä tahi uhkailulta. Niinpä muualla hyväksi havaittu lähestymiskielto muokattiin meille sopivaan muotoon.
Lähestymiskiellon tarkoituksena on henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vastaavan vakavan häirinnän estäminen. Niinpä se voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön (eli lähestymiskiellon hakijan) edellä mainittuihin perusarvoihin kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Lähestymiskiellon taustallahan on aina jotain lähimenneisyydessä tapahtunutta väkivaltaa tai häirintää, ja kiellolla asialle halutaan panna piste siten, ettei toiminta/yhteydenotot enää jatku.
Lähestymiskiellon määräämistä haetaan käräjäoikeudelta, ja sitä voi pyytää itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö taikka syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Pyyntö voi olla joko kirjallinen tai suullinen, käytännössä kuitenkin kirjalliset hakemukset ovat huomattavasti yleisempiä.
Käräjäoikeus voi sitten hakemuksen perusteella määrätä lähestymiskiellon määräajaksi kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi. Kielto tulee voimaan silloin, kun käräjäoikeus tekee ratkaisun kieltoon määräämisestä, ja ratkaisua on noudatettava välittömästi muutoksenhausta huolimatta. Kielto voidaan uudistaa myöhemmin, mikäli perusteita sen käytölle vielä on olemassa.
Käräjäoikeuden ratkaisussa kiellon sisältö määritellään tarkasti, mutta lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää (perusmuotoinen lähestymiskielto). Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen. Jos on syytä olettaa, että edellä mainitun mukainen lähestymiskielto ei ole riittävä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi, lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan myös kaikenlaista oleskelua suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai loma-asunnon, työpaikan tai erikseen määritellyn muun vastaavan oleskelupaikan läheisyydessä (laajennettu lähestymiskielto) .
Tässä kohtaa on syytä mainita, että lähestymiskielto ei luonnollisestikaan koske yhteydenottoja, joihin on asiallinen peruste ja jotka ovat tarpeellisia. Viimekädessä asiallisuutta ja tarpeellisuutta joudutaan arvioimaan käräjillä, mikäli suojattu henkilö kokee yhteydenottojen sisällön eritavoin kuin lähestymiskieltoon määrätty.
Lähestymiskielto voidaan määrätä myös väliaikaisena, mikäli sen tarve on niin kiireellinen, ettei käräjäoikeuden ratkaisua voida odottaa. Väliaikaisesta lähestymiskiellosta voi päättää myös pidättämiseen oikeutettu virkamies, jollaisia ovat virkansa puolesta poliisin puolelta muun muassa ylikomisariot, rikoskomisariot ja komisariot. Myös virallinen syyttäjä on pidätykseen oikeutettu.
Jos lähestymiskieltoa rikotaan, seurauksena voi olla sakkoa tai enintään vuosi vankeutta.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.