Muistisairaan kuten Alzheimer-potilaan tekemän oikeustoimen tueksi voidaan hankkia lääkärinlausunto, sillä muistisairaus voi vaikuttaa potilaan ymmärrykseen oikeustoimen oikeudellisesta luonteesta. Lääkärinlausunto voi todistaa henkilön oikeudellista toimintakykyä, eli kykyä tehdä itseään ja omaisuuttaan koskevia päätöksiä pätevällä tavalla, jos kyvyn puutteesta tulee riitaa. Tuomioistuin harkitsee lääkärinlausunnon todistusarvoa tapauksittain tehdessään päätöstä siitä, onko henkilö ymmärtänyt tekemänsä oikeustoimen luonteen.
Oleellista on, onko muistisairas oikeustoimen tehdessään ymmärtänyt sen sisällön, merkityksen ja vaikutukset. Oikeustoimi voisi olla esimerkiksi testamentti, lahja taikka kiinteistökauppa. Lääkärinlausunnot ovat yleisiä edunvalvontavaltuutusten yhteydessä.
Myös edunvalvojaa haettaessa muistisairaalle henkilölle hankitaan usein lääkärinlausunto, kun hän ei kykene enää hoitamaan asioitaan ja hänen etunsa ovat vaarassa. Lausunto esitetään maistraatille tai tuomioistuimelle, jotta tämä määräisi edunvalvojan.
Lääkärinlausunto on luotettavampi, kun se on saatu muistisairaan omalääkäriltä taikka erikoislääkäriltä. Todistusarvoa voi nostaa myös lääkärin kokemus lausuntojen antajana. Merkitystä voi olla myös sillä, onko lausunto tehty kahdenkeskisten haastattelujen perusteella.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.