Asianajaja Jyrki Piiparinen, Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy, jyrki.piiparinen@kontturi.fi
Jos perittävältä on jäänyt kaksi tai useampia oikeudenomistajia, he ovat yhdessä oikeutettuja jäämistöön. Syntyy yhteishallintosuhde. Tämän yhteishallintosuhteen aikana oikeudenomistajat pyrkivät selvittämään kuolinpesän eli käytännössä sen varat ja velat; yhteishallinnon aikana päätetään mm. omaisuuden tosiasiallisesta hoitamisesta, saamisten perimisestä, velkojen maksusta, vuokrasopimusten irtisanomisesta, omaisuuden luovuttamisesta. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus osallistua pesän hallintoon ja päätökset tehdään yksimielisesti, ei enemmistöperiaatteella. Näin ollen yhteishallintoaikana ei voida tehdä päätöksiä ilman kaikkien oikeudenomistajien suostumusta. Varojen ja velkojen selvityksellä pyritään luonnollisesti siihen, että perintö voidaan osakkaiden kesken jakaa. Osakkaiden välisellä sopimuksella tapahtuva jako on siis mahdollinen, mikäli jaosta ollaan yksimielisiä.
Mikäli pesän osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen siitä, miten omaisuus jaetaan, jakoa varten tulee määrätä pesänselvittäjä. Pesänselvittäjän määrää tehtäväänsä tuomioistuin ja jokaisella pesän osakkaalla on oikeus hakea pesänselvittäjän määräämistä, mutta jokaiselle osakkaalle on myös varattava tilaisuus lausua mielipiteensä hakemuksen johdosta. Tuomioistuin ei ole sidottu osakkaiden käsityksiin, mutta pesänselvittäjän yleisenä edellytyksenä on sopivuus tehtävään ja erittäin tärkeää on, että pesänselvittäjä pystyy toimimaan puolueettomasti pesää koskevissa asioissa. Sen jälkeen, kun jäämistö on siirtynyt pesänselvittäjän hallintoon, osakkaiden mahdollisuus puuttua selvitysprosessin kulkuun on hyvin rajallinen.
Se, mitä omaisuuseriä kukin pesän osakas saa, sovitaan joko osakkaiden välillä tai annetaan ulkopuolisen, tuomioistuimen määräämän pesänselvittäjän tehtäväksi. Toisin sanoen, kun pesän osakkaiden välillä on erimielisyyttä siitä, miten kuolinpesän omaisuus jaetaan, eikä erimielisyydestä päästä sopimukseen, jako annetaan ulkopuolisen tahon suoritettavaksi. Enemmistö kuolinpesän osakkaista ei siis esimerkiksi voi päättää lunastaa yhtä osakasta rahalla ulos pesästä, mikäli kyseinen osakas ei tähän suostu.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.