Perhe ja perintö

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Jyrki Piiparinen, Joensuu, As:tsto Kontturi & Co Oy jyrki.piiparinen@kontturi.fi

Kuolinpesän väliaikainen hallinto-oikeus perittävän omaisuuteen siirtyy perillisille välittömästi perittävän kuoltua. Käytännössä kuolinpesän hallinnon järjestäminen vie kuitenkin aikansa, jolloin kuolinpesän omaisuus vaatii väliaikaista hallintoa. Väliaikaisen pesänhoitajan velvollisuuksiin kuuluu lähinnä kuolemantapauksesta ilmoittaminen osakkaille ja tarvittaessa viranomaisille, ja pesän omaisuudesta huolehtiminen, kunnes kuolinpesän osakkaat ottavat sen yhteishallintoon.

Ensisijaisesti kuolinpesän omaisuudesta on velvollinen huolehtimaan perittävän kanssa asunut osakas tai leski, vaikkei olisikaan kuolinpesän osakas, tai osakas, joka muutoin voi ottaa omaisuuden hoitoonsa.

Jos kukaan ei ryhdy toimimaan väliaikaisena pesänhoitajana, toimintavelvollisuus on niillä, joille sen olosuhteisiin nähden voidaan katsoa kuuluvan. Tällainen velvollisuus toimia tilapäisenä pesänhoitajana, joka kutsuu paikalle kuolinpesän osakkaan tai ilmoittaa kuolemantapauksesta tuomioistuimelle tai poliisiviranomaiselle, on esimerkiksi avopuolisolla tai henkilöllä, joka on muutoin huolehtinut vainajan terveydestä, hyvinvoinnista tai taloudellisista asioista.

Kuolinpesän osakkaiden yhteishallinto

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleistestamentin saajat, sekä osituksen toimittamiseen saakka leski.

Osakkaat hallitsevat pesää yhdessä. Yhteishallinto perustuu yksimielisyyteen. Kaikkien kuolinpesän hallinto- ja selvitystoimien tulee siten olla yhteisesti hyväksyttyjä.

Poikkeuksellisesti kiireelliset toimenpiteet ovat kuitenkin sallittuja yhdenkin osakkaan suorittamina ilman muiden suostumusta. Kuolinpesän osakkailla on myös oikeus yksinkin omalla kuluriskillään ajaa kannetta koko kuolinpesän hyväksi.

Käytännössä kuolinpesän osakkaat voivat valtuuttaa yhden tai useamman kuolinpesän osakkaan toimimaan kuolinpesän puolesta. Osakas on vahingonkorvausvelvollinen pesää hoitaessaan tahallaan tai huolimattomuudesta toisille osakkaille tai kolmannelle henkilölle aiheuttamastaan vahingosta.

Kuolinpesän yhteishallintoon liittyy olennaisena osana kuolinpesän osakkaiden velkavastuu. Ellei pesää luovuteta määräajassa pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin, osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti perittävän ja pesän veloista.

Yhteishallinnon ensisijainen tarkoitus on pesän selvittäminen. Yhteishallinto jatkuukin aina siihen saakka, kunnes pesä on selvitetty, lainvoimainen jako suoritettu ja omaisuus luovutettu perillisille.

Sopimukseen perustuva kuolinpesänyhteishallinto Jos kuolinpesää ei haluta selvityksensään jälkeen jakaa, osakkaat voivat jatkaa yhteishallintoa ilman erityistä sopimusta, tai he voivat tehdä nimenomaisen sopimuksen kuolinpesän yhteishallinnosta. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita.

Sopimuksen voimassaoloaikana ei kuolinpesään ole mahdollista määrätä pesänselvittäjää. Sopimus mahdollistaa muutoinkin poikkeamisen tavanomaisista yhteishallinnon periaatteista.

Pesänselvittäjän hallinto Mikäli osakkaiden yhteishallinto ei onnistu, tai jos osakkaat haluavat välttää henkilökohtaisen velkavastuun, kuolinpesä voidaan luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon.

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on itsenäinen oikeus hakea pesänselvittäjän määräämistä kuolinpesään. Pesänselvittäjää ovat oikeutettuja hakemaan myös testamentin toimeenpanija ja pesän osakkaan ulosmittausvelkoja, sekä erityisin perustein eräät muut intressitahot, esimerkiksi perittävän ja pesän velkojat, ja pesäosuuden luovutuksen saaja.

Pesänselvittäjän määrää vainajan kotipaikan käräjäoikeus. Ennen päätöksen antamista käräjäoikeuden on varattava pesän osakkaille mahdollisuus tulla kuulluksi asian johdosta.

Pesänselvittäjälle ei ole laissa asetettu erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Tehtävään voidaan määrätä siihen suostuva henkilö, jonka voidaan olettaa selvittävän pesän sen laadun edellyttämällä taidolla. Käytännössä pesänselvittäjät ovatkin yleensä asianajajia.

Kun pesänselvittäjä on määrätty, osakkaat menettävät oikeutensa hallita pesää. Oikeudet ja velvollisuudet pesän hallintaan siirtyvät pesänselvittäjälle, jonka tulee välittömästi ryhtyä kaikkiin pesän selvittämiseksi tarpeellisiin toimiin.

Pesänselvityksen tavoitteena on pesän saattaminen jakokuntoon. Pesän selvittäminen jakokuntoon ei kuitenkaan tarkoita omaisuuden myyntiä jaon helpottamiseksi, sillä osakkailla on lähtökohtaisesti oikeus saada jaossa osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta.

Mikäli pesän varat eivät riitä velkojen maksamiseen, pesänselvittäjän on koetettava sopia velkojien kanssa heidän tyydyttämisestään. Jollei sopimusta saada aikaan, tai jos pesän osakkaat eivät täytä vajausta, pesänselvittäjän on luovutettava kuolinpesän omaisuus konkurssiin.

Pesänselvityksen päätyttyä pesänselvittäjän on ilmoitettava osakkaille pesän olevan jakokunnossa, ja tehtävä tili toiminnastaan. Tili avaa osakkaille mahdollisuuden moittia kanneteitse pesänselvittäjän hallintoa.

Pesänselvittäjällä on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön nähden kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan. Jolleivat pesän varat riitä, on hyvitys sen suoritettava, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty.