On varsin tavallista, että puolisoiden yhteinen koti ajan kuluessa osoittautuu leskelle liian suureksi ja hän haluaa vaihtaa asunnon pienempään tai muuttaa kokonaan toiselle paikkakunnalle asumaan. Tällaisessa tilanteessa saattaa syntyä yllättäviä veroseuraamuksia, ellei niihin ole varautunut ennakolta. Etukäteissuunnittelu ja asiantuntijan puoleen kääntyminen kannattaa. Epäselvässä tilanteessa on järkevää hakea verottajalta etukäteen ennakkoratkaisua aiotun hankkeen aiheuttamista veroseuraamuksista. Ennakkoratkaisun hakemisesta aiheutuu kustannuksia n. 220 €.
Lesken asumisoikeus koskee lain sanamuodon mukaan puolisoiden viimeistä yhteistä kotia. Leski ja lapset voivat kuitenkin keskenään sopia, että aikaisempi asunto myydään ja uuden asunnon omistajaksi tulevat sekä leski että lapset ja että leski saa myös asuntoon hallintaoikeuden. Jos uusi asunto on halvempi kuin aikaisempi asunto, on syytä sopia kirjallisesti siitä, miten ylijääneet varat jaetaan. Tällaisessa tapauksessa lapsille syntyy hyvin todennäköisesti luovutusvoiton veroseuraamuksia.
Asunnon myynnissä voi käydä myös niin, että lesken oma osuus aikaisemmasta asunnosta riittää kokonaisuudessaan uuden asunnon kauppahintaan ja aikaisempaan asuntoon kohdistunut hallintaoikeus lakkaa. Perintöverotuksessa perilliset ovat saaneet hyötyä siitä, että leski on jäänyt asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin. Jos leski luopuu hallintaoikeudestaan elinaikanaan, verottajan mukaan leski on antanut tällä tavalla lahjan lapsilleen, josta on seurauksena lahjavero. Mahdollisesta asunnon arvonnoususta perilliset puolestaan joutuvat maksamaan luovutusvoiton veroa, ellei perillinen ole asunut asunnossa omistusaikanaan yli kahta vuotta. Lapsuudenkodissa on usein asuttu kymmeniäkin vuosia, mutta se ei tässä tapauksessa auta, koska verottaja laskee asumisajan vasta siitä lukien, kun on saanut ko. osan asunnosta perinnökseen.
Sellaisessa kuolinpesässä, johon sisältyy muutakin varallisuutta kuin asunto, esim. kesämökki, oikealla, etukäteen, asiantuntijan opastuksella tapahtuvalla suunnittelulla osakkaat voivat säästää huomattavia summia veroissa. Tyypillisesti tähän päästään siirtämällä asunto kokonaan lesken nimiin osituksessa. Tällöin päästään myynnissä hyödyntämään asumisesta tulevaa verohyötyä.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.