Perhe ja perintö

Koiravero

Julkaistu: 22.01.2012

Asianajaja Antti Suhonen, Mikkeli, Asianajotoimisto Suhonen Oy, antti@suhonen.info

Koiravero on koiraverolain nojalla perittävä kunnallinen maksu. Koiraveroa maksetaan sille kunnalle, jonka alueella koiraa on pidetty pysyvästi edellisen kalenterivuoden (verovuoden) päättyessä. Koiraveron suoritusvelvollisuudesta ja veron suuruudesta päättää kunnanvaltuusto. Koiraverolaki ohjaa kuitenkin kunnan päätäntävaltaa asettamalla koiraveron enimmäismääräksi 50 euroa. Kunnanvaltuusto voi myös päättää, ettei kunnassa ole suoritettava koiraveroa. Kunnanvaltuusto voi lisäksi asettaa koiranomistajalle ilmoitusvelvollisuuden, eli velvoittaa koiranomistajan tekemään koirailmoituksen ja muutosilmoituksen.

Koirailmoitus tehdään kunnan johtosäännössä määrätylle viranhaltijalle viimeistään verovuotta seuraavan vuoden helmikuun kuluessa. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot koiran edellisestä omistajasta, nimestä ja pysyväisestä pitopaikasta, sekä koiran rodusta ja syntymäajasta. Koiranomistajan on tehtävä koirasta muutosilmoitus, jos verovuoden aikana koiran pysyväinen pitopaikka on muuttunut toiseen kuntaan, koira on luovutettu uudelle omistajalle tai koira on kuollut. Ilmoituksia varten on useimmiten olemassa valmis lomakepohja.

Kunnat muistuttavat vuosittain tammikuun kuluessa koirailmoituksen tekemisestä. Ilmoituksessa annetaan tarkempaa tietoa ilmoitusvelvollisuudesta sekä siitä, minne koirailmoitukset on annettava ja mistä lomakkeita niitä varten on saatavissa. Voit tarkistaa koiraveronmaksu- ja ilmoitusvelvollisuutesi oman kuntasi kunnanvirastosta.

Koiraveron maksuvelvollisuus on koiran omistajalla. Jos koira on alaikäisen omistuksessa, verosta huolehtii hänen holhoojansa. Koiraveron maksuvelvollisuutta ei ole koirasta, joka verovuoden päättyessä on viittä kuukautta nuorempi. Veroa ei ole oikeutta periä myöskään invalidin tai aistiviallisen apu- ja opaskoirasta, koirasta, jota käytetään porojen paimentamiseen tai maanpuolustus- tai väestönsuojelutehtäviin todistettavasti koulutetusta koirasta, joka on sitouduttu luovuttamaan näihin tarkoituksiin.

Koiravero maksetaan kunnalle ja sen maksuunpanosta huolehtii kunnanhallitus. Koiraveroliput lähetetään koiranomistajille viimeistään verovuotta seuraavan vuoden toukokuussa. Verolippuun kirjataan koiranomistajan nimi ja osoite, koiran tuntomerkit, ikä ja nimi sekä veron määrä, maksuaika ja maksupaikka. Koirasta, josta ei ole suoritettava veroa, kirjoitetaan valvontalippu, johon merkitään tiedot koiranomistajasta, koirasta ja verovapauden perusteesta. Valvontalippu lähetetään asianomaisille koiranomistajille samanaikaisesti kuin koiraveroliput. Koiranomistaja on velvollinen säilyttämään saamansa koiraverolipun tai valvontalipun sekä esittämään sen verotuksen valvontaa toimittaville kunnallisille viranomaisille tai valvontaa kunnan toimeksiannosta suorittaville muille henkilöille.

Lue myös artikkelikirjastomme artikkeli ”Seuraamukset koiraverovelvollisuuden laiminlyönnistä”.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Perimysjärjestys

Kuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.

Lue artikkeli

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.