Perhe ja perintö

Kiireellinen sijoitus lastensuojelullisena toimenpiteenä

Julkaistu: 23.01.2012

Lapsen kiireellinen sijoittaminen on mahdollista lastensuojelullisena toimenpiteenä, kun lapsi on välittömässä vaarassa elinympäristössään tai hän on muusta syystä kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Esimerkiksi seuraavat lapsen elinympäristön seikat voivat johtaa lapsen kiireelliseen sijoittamiseen: lapsi kärsii lähisuhdeväkivallasta, lapsen huoltajat (yleensä vanhemmat) eivät hetkittäisesti pysty hoitamaan lasta päihtymystilansa vuoksi tai lapsi on vahingoittanut itseään tai käyttäytynyt aggressiivisesti toisia henkilöitä kohtaan siinä määrin vakavasti, että välitön puuttuminen tilanteeseen on perusteltua.

Lapsen kiireellinen sijoittaminen voi tulla kyseeseen myös kun lapsen huoltajat ovat kykenemättömiä hoitamaan tätä esim. yllättävän sairastumisen tai tapaturman vuoksi. Tällöin lapsi pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan lapselle läheisen henkilön taikka perheen luo, esimerkkinä mainittakoon lapsen isovanhemmat.

Kiireellistä sijoitusta ei ole tarkoitettu käytettäväksi lapsen vanhempien huoltajuuskiistoissa, mikäli lapseen ei kohdistu välitöntä vaaraa, vaan nämä riidat on pyrittävä selvittämään muutoin vanhempien välillä esim. tuomioistuinkäsittelyllä.

Kiireellisen sijoittamisen tarve voi selvitä esim. lapsesta tehdyn lastensuojeluilmoituksen jälkeisen viranomaisen toimittamassa selvityksessä, jossa viranomainen selvittää lapsen lastensuojelun tarvetta. Koska kiireellisellä sijoittamisella voi olla lapseen suuriakin psyykkisiä vaikutuksia kuten järkytystä, on kiireellisen sijoituksen yhteydessä pohdittava kiireellisen sijoituksen lapselle aiheuttamien negatiivisten vaikutusten suhdetta lapseen välittömästi kohdistuvan vaaraan vakavuutta. Yhteistyö perheen ja viranomaisten välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapseen kohdistuvaa olosuhteiden painetta voidaan vähentää. Kiireelliseen sijoitukseen ei yleensä tarvitsekaan turvautua, mikäli lapsen vanhemmat suostuvat lastensuojelututkimuksiin.

Päätöksen lapsen kiireellisestä sijoittamisesta tekee kunnan sosiaalihuollon toimivaltainen viranomainen. Ennen sijoittamispäätöksen tekemistä on selvitettävä lapsen, tämän vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta tällöin vastaavan tahon mielipide sijoitukseen. Viranomainen voi sivuuttaa mielipiteen selvittämisen vain siinä tilanteessa, että selvityksestä johtuva asian käsittelyn viivytys aiheuttaisi haittaa lapsen kehitykselle, terveydelle taikka turvallisuudelle.

Päätös kiireellisestä sijoittamisesta tehdään kirjallisena, ja siitä on käytävä ilmi ohjeet muutoksenhakuun. Vähintään 12-vuotias sijoituspäätöksen kohteena oleva lapsi tai tämän huoltaja ovat oikeutettuja valittamaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannistaan hallinto-oikeuteen.

Lapsen kiireellisen sijoittamisen aikana lapsen asioita koskevat päätökset tekee lastensuojeluviranomainen. Viranomaisen päätöksenteko voi koskea lapsen asioita kuitenkin vain siinä laajuudessa, kuin mitä on vaadittava kiireellisen sijoituksen tarkoituksen toteutumiseksi. Esimerkiksi lapsen olinpaikkaan ja hoitoon liittyvä päätöksenteko kuuluu useimmiten sijoituksen aikana viranomaiselle.

Viranomaisen on välittömästi kiireellisen sijoittamisen perusteen olemassaolon lakattua tehtävä päätös sijoituksen lakkaamisesta. Sijoitus lakkaa kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluessa sijoituspäätöksen valmistumisesta, mikäli hakemusta lapsen ottamiseksi huostaan tai kiireellisen sijoituksen jatkamiseksi ei tämän ajan kuluessa ole tehty hallinto-oikeudelle. Vähintään 12-vuotiaan lapsen ja tämän huoltajan suostumuksesta määräaikaa on mahdollista kuitenkin jatkaa 15 päivällä, jotta huostaanottohakemus saadaan valmisteltua. Hallinto-oikeudella on lisäksi oikeus jatkaa kiireellistä sijoittamista maksimissaan 60 päivällä aiemmin mainittujen määräaikojen lisäksi., mikäli tätä on edellytettävä huostaanottoasian valmistelemiseksi. Sijoituksen määräaikojen jatkamista on haettava sosiaalityöntekijän toimesta. Hallinto-oikeuden tehdessä päätöksen huostaanotto-asiassa tai vaihtoehtoisesti antaessaan väliaikaismääräyksiä päättyy kiireellinen sijoittaminen niin ikään.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.