Asianajaja Väinö Teperi, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy vaino.teperi@teperi-law.fi
Eloon jäänyt puoliso voi saada jäämistöomaisuutta itselleen perinnön myötä, tai ainakin hän yleensä voi pitää jäämistöä jakamattomana hallussaan tietyin edellytyksin. Jos jostain perintöoikeuden erityisestä esteestä näin ei tapahdu, voi leski saada avustusta jäämistöstä. Leskellä on sama oikeus, mikäli hän ei saa muiden perintöoikeudellisten säännösten nojalla riittävää toimeentulon turvaa.
Kihlakumppani ei voimassaolevan perintöjärjestyksemme nojalla peri puolisoaan. Kihlakumppani voi siis kuitenkin saada jäämistöstä avustuksena rahaa tai muuta omaisuutta kohtuullisuuden rajoissa, mikäli se on hänen toimeentulonsa kannalta tarpeen. Kihlauksen pituudelle ei aseteta mitään aikarajoja, joten lyhytaikainenkin kihlaus oikeuttaa avustukseen. Tässä kohden avopuolisoa ei ilmeisimmin rinnasteta kihlakumppaniin.
Kun avustusta leskelle harkitaan, ei puolisoiden välisillä avio-oikeudellisilla seikoilla ole merkitystä. Avustusta voidaan antaa niin avio-oikeuden alaisesta kuin muustakin omaisuudesta. Tämä on lesken kannalta tärkeää, sillä puolisot ovat saattaneet esim. määrätä avio-oikeudesta avioehtosopimuksella.
Avustuksena annettavan omaisuuden laatua ei myöskään ole mitenkään rajoitettu. Avustus voidaan siten toteuttaa vaikkapa antamalla leskelle käyttöoikeus yhteisenä kotina käytettyyn kotiin. Avustuksen suuruutta täytyy osittain arvioida myös jäämistön suuruuteen nähden. Ylärajan avustukselle asettaa kuitenkin toimeentuloon tarvittava määrä.
Avustus leskelle ja kihlakumppanille menee perinnönjaossa myös muiden perillisten oikeuksien edelle. Jos on olemassa painavia syitä, myös rintaperillisille kuuluva lakiosa, eli minimi perintöosuus, väistyy avustuksen tieltä.
Avustukset siis toteutetaan perinnönjaossa, missä avustusta on myös viimeistään vaadittava. Jos perinnönjakoa ei ole syystä tai toisesta toimitettava, avustusta tulee vaatia jo osituksessa. Avustus toteutetaan kertakaikkisena, jolloin avustettu saa koko avustuksen määrän haltuunsa samalla kertaa.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.