Julkaistu 23.1.2012
Lapsen huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana päätäntävalta lapsen asioista jakautuu sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen vanhempien välillä, vaikka lapsen huolto säilyykin suurimmaksi osaksi lapsen sijoituksen aikana tämän huoltajilla. Seuraavassa esitellään, kumpi näistä kahdesta tasosta päättää mistäkin lapsen asiasta.
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen päätäntävalta
Viranomaisen on käytettävä päätäntävaltaansa kuitenkin vain siinä määrin, mikä on katsottava huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen tarkoituksen toteutumisen kannalta välttämättömäksi. Viranomaisen on niin ikään pidettävä lapsen etu tärkeimpänä arvona päätöksenteossaan ja pyrittävä yhteistyöhön lapsen huoltajien kanssa esim. neuvottelemalla lapsen terveydenhuoltoon liittyvistä vaihtoehdoista.
Lapsen huostaanottoon liittyviä asioita käsiteltäessä viranomaisessa on lapsen asioista vastuussa olevaa sosiaalityöntekijää myös kuultava ja tällä on itsenäinen puhevalta.
Lapsen huoltajien päätäntävalta
Edellä mainittuja lapsen asioita koskeva päätäntävalta säilyy lapsen huoltajilla tilanteesta riippumatta. (Lapsen nimeä muutettaessa on kuitenkin pyydettävä lausunto lastaa huostassa pitävältä kunnan viranomaiselta.)
Lapsen huoltajat toimivat myös tämän edustajina silloin, kun lapsen asioita käsitellään viranomaisten toimesta. Mikäli lapsen huoltaja toimii myös lapsen edunvalvojana, mikä on yleisin tilanne, käyttää huoltaja puhevaltaansa myös asioissa, jotka liittyvät lapsen omaisuuden hoitoon ja järjestämiseen. Lapsen huoltajalla on oikeus hakea huostaanoton lopettamista.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.