Asianajaja Pentti Paakki, Raahe, Asianajotoimisto Pentti Paakki Oy, pentti.paakki@paakki.net
Huostaanotto tarkoittaa lapsen ottamista tämän huoltajiensa hoivasta ja sijoittamista sijaishuoltoon. Huostaanoton jälkeen lastensuojeluviranomaiset määräävät lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, joka tulee kyseeseen silloin, kun mitkään muut lastensuojelulliset toimenpiteet, eli esimerkiksi avohuollon tukitoimet perheen auttamiseksi, eivät tule kyseeseen. Huostaanoton edellytyksenä on, että lapsen terveys tai kehitys uhkaavat vakavasti vaarantua joko kotioloissa olevien puutteiden tai lapsen oman käyttäytymisen vuoksi.
Koska huostaanotto merkitsee äärimmäisen suurta puuttumista lapsen elämään ja tämän huoltajien määräämisoikeuteen, sillä on aina kaikkiin perheenjäseniin suuria sosiaalisia ja psykologisia vaikutuksia. Näin ollen huostaanoton yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota perheen oikeusturvakysymyksiin. Erityisesti huostaanoton yhteydessä on huomioitava Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan perhe-elämän kunnioittamisen sekä Suomen perustuslain 10 §:n yksityiselämän suojan vaatimukset. Lapsen huostaanotosta ja hänelle järjestettävästä sijaishuollosta säädetään lastensuojelulaissa (erityisesti 40 §).
Lapsen huostaanotto ja sijoittaminen sijaishuoltoon tulee kyseeseen, kun
tai
Edellä mainittujen edellytysten lisäksi vaaditaan, että
ja
Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti edellä mainituilla perusteilla, jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijaishuollon tarpeessa.
Kunnan sosiaalihuollon johtava viranhaltija tekee päätöksen lapsen kiireellisestä sijoittamisesta, kuten myös huostaanotosta, jos 12 vuotta täyttänyt lapsi eivätkä hänen huoltajansa vastusta huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista. Jos viimeksi mainitut vastustavat sijoitusta ja huostaanottoa, kunnan sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan on tehtävä hakemus huostaanotosta hallinto-oikeudelle. Siinä tapauksessa, että lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon kiireellisesti, hakemus on tehtävä 30 päivässä sijoituksen alkamisesta – muussa tapauksessa sijoitus raukeaa.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.