Asianajaja Pentti Paakki, Raahe, Asianajotoimisto Paakki & Lepoluoto Oy, pentti.paakki@paakki.net
Oikeusturvanäkökohdat saavat suuren merkityksen huostaanotossa lastensuojelullisena toimenpiteenä, sillä huostaanotto vaikuttaa suuresti perheenjäsenten itsenäiseen itsemääräämisoikeuteen. Asianosaisten kuuleminen on yksi tärkeimmistä oikeusturvakeinoista huostaanottoprosessin aikana, ja se antaa huostaanoton osapuolille hyvän mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä tilanteeseen ja siihen, onko huostaanotto heidän mielestään tarpeellinen toimenpide.
Ennen kuin viranomainen tekee päätöksensä huostaanotosta, on asianosaisille varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Asianosaisten oikeus tulla kuulluksi on toteutettava myös ennen huostaanottohakemuksen tekemistä hallinto-oikeudelle tilanteessa, jossa vähintään 12-vuotias lapsi on vastustanut huostaanottoa tai tämä huoltaja ei ole suostunut huostaanottoon.
Oikeus tulla todisteellisesti kuulluksi huostaanoton yhteydessä on seuraavilla asianosaisilla:
lapsi, mikäli hän on vähintään 12-vuotias (myös nuorempien lasten mielipidettä voidaan ja tuleekin näiden kehityksen mukaan tiedustella, mutta tällöin ei ole kyse varsinaisesti todisteellisesta kuulemisesta)
Kuulemiseen oikeutettu asianosainen on kutsuttava kuulemistilaisuuteen kirjallisesti joko lähettämällä kutsu virkakirjeenä, saantitodistuksella, haastemiehen välityksellä taikka toimittamalla se asianosaiselle henkilökohtaisesti. Kutsu on lähetettävä hyvissä ajoin niin, että asianosaisille jää aikaa selityksen antamiseen. Asianosaiselle on myös kerrottava kuulemisen tarkoitus.
Ennen kuin kuulemistilaisuus järjestetään, on siihen kutsutuilla asianosaisilla oikeus tutustua asiakirjamateriaaliin, joka on voinut tai voi jatkossa vaikuttaa huostaanottopäätöksen muodostumiseen viranomaisessa tai hallinto-oikeudessa. Silloin, kun kyseessä on lapsen kuuleminen, ei tälle voi kuitenkaan luovuttaa asiakirjatietoja, jotka vaarantavat tämän kehitystä tai ovat muuten vastoin lapsen etua tai muuta erityisen tärkeää yleistä etua. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että lapselta tulisi automaattisesti evätä oikeus nähdä negatiivisia ja kohahduttaviakin tietoja tämän elinympäristöstä ja läheisistään. Esimerkkinä mainittakoon vanhemman päihdeongelma.
Luottamuksellinen kuulemistilaisuus voidaan järjestää vain viranomaisen läsnä ollessa
tai
lastensuojelun asiantuntijaryhmässä
Lisäksi kuuleminen on mahdollista suorittaa lapsen asioita järjestävässä neuvottelussa taikka läheisneuvonpidossa.
Asianosaisella on oikeus olla kuulemisessa mukanaan avustaja tai asiamies. Lapsi voi halutessaan ottaa kuulemistilanteeseen mukaan jonkun läheisen henkilönsä. Mikäli asianosainen jättää hyödyntämättä oikeutensa tulla kuulluksi, ei tämä estä huostaanottoa koskevan päätöksen tekemistä. Jos taas asianosainen ei syystä tai toisesta halua henkilökohtaisesti saapua kuulemistilanteeseen, voi hän esittää näkemyksensä tilanteeseen myös kirjallisesti.
Yleensä perheelle on varattu moneen kertaan mahdollisuus imaista mielipiteensä asiaan lastensuojelutilanteessa, mutta näiden kuulemisten lisäksi on siis varattava vielä edellä esitelty todisteellinen kuuleminen.
Kuuleminen voidaan jättää toimittamatta vain poikkeustapauksissa. Perusteina voivat olla lapsen ja kuultavan puuttuva yhteydenpito, kuultavan asuin- tai olinpaikan tuntemattomuus tai kuulemisesta aiheutuva vakava vaara lapsen kehitykselle ja turvallisuudelle. Tilanteessa, jossa asianosaisten kuulemista ei ole toimitettu, päätäntävaltainen huostaanoton toimittamisen suhteen on hallinto-oikeus.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.