Potilaslaki edellyttää potilaan hoitamista tämän tahdon mukaan. Hoitotahdon laatimisessa on kyse siitä, että määrää millaista hoitoa itselle voidaan taikka saadaan antaa onnettomuuden taikka sairauskohtauksen sattuessa. Se on mahdollista laatia joko suullisesti tai kirjallisesti.
Hoitotahto lisätään potilasasiakirjoihin. Se voi olla hyvinkin yksityiskohtainen taikka yleispiirteinen – jokainen itse määrittelee tahtonsa. Suullinen hoitotahto pitää potilaan varmentaa sitä merkittäessä ylös.
Läheisten on syytä tietää, mistä hoitotahto on löydettävissä. Hyvä paikka on esimerkiksi oma lompakko, jossa tahto voi olla kirjattuna lapulle.
Potilasta ei saada hoitaa vasten tämän tahtoaan. Jos tahdosta ei ole tietoa, on tälle annettava tarpeellinen hoito hengen tai terveyden vaaran sattuessa.
Hoitotahto voidaan jälkeenpäin myös muuttaa tai peruuttaa. Asianajajat voivat auttaa hoitotahdon laatimisessa.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.