Perhe ja perintö

Etunimen ehdottomat edellytykset

Julkaistu: 21.12.2019

Edellytykset suomalaisen henkilön etunimelle luetellaan etu- ja sukunimilaissa. Etunimelle on sekä ehdottomia, että harkinnanvaraisia edellytyksiä. Ehdottomien edellytysten vastaista nimeä ei voida myöntää missään tapauksessa. Harkinnanvaraisten edellytysten vastainen nimi voidaan hyväksyä etu- ja sukunimilain 3 §:n poikkeusperusteilla. Seuraavassa käydään läpi ehdottomia edellytyksiä henkilön etunimelle.

Jokaisella tulee olla etunimi. Jos henkilöllä ei ole etunimeä, on hän velvollinen sellaisen ottamaan. Etunimiä on oltava vähintään yksi ja enintään neljä. Kahdesta etunimestä muodostuvat kaksoisnimet (esim. Annamari tai Anna-Mari) lasketaan yhdeksi etunimeksi.

Etunimeä tai etunimien kokonaisuutta ei hyväksytä, jos se/ne aiheuttavat pahennusta. Pahennusta aiheuttavia nimiä ovat esim. kirosanat, sukupuoliseen kanssakäymiseen tai rikolliseen toimintaan viittaavat sanat ja kyseenalaisiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sekä uskonnollisiin vakaumuksiin kielteisessä merkityksessä suhtautuvat sanat. Tällaiset etunimet viestivät jotain sellaista minkä ei katsota kuuluvan etunimen käyttötarkoituksen piiriin. Pahennusta aiheuttavia nimiä arvioidaankin yhteisön näkökulmasta ja sen sopivuudesta.

Etunimeä tai niiden kokonaisuutta ei myöskään hyväksytä, jos ne ovat omiaan aiheuttamaan haittaa. Haittaa arvioidaan, toisin kuin pahennusta, ensisijaisesti yksilön näkökulmasta. Viimesijainen haitan arviointi tapahtuu kuitenkin viranomaisen toimesta. Lapsen nimen sopivuutta harkittaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Nimen voidaan katsoa lapsen edun vastaiseksi, vaikka se olisikin jo vakiintuneesti käytössä, jos se on omiaan aiheuttamaan lapselle haittaa. Haittakynnys on alhaisempi arvioidessa alaikäisen lapsen nimeä, kuin jos kyse on täysi-ikäisestä hakijasta.

Kolmanneksi etunimeä tai etunimien kokonaisuutta ei hyväksytä, jos nimi on ilmeisen soveltumaton. Numerot, merkityksettömät yksittäiset kirjaimet ja kirjainyhdistelmät kuuluvat tähän kategoriaan. Myös nimet, jotka viittaavat arvonimeen, ammattiin tai julkiseen virastoon tai instituutioon ovat soveltumattomia. Lastaan ei voi nimetä esim. Tuomariksi tai 007:ksi.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Kenellä on oikeus toimia pesänjakajana?

Oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Jos pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia.

Lue artikkeli

Artikkelit

Kuka voi nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi ja milloin?

Jo vahvistetun isyyden voi kumota Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä tai nostamalla ns. isyyden kumoamiskanteen. Digi- ja väestötietoviraston päätös edellyttää, että kolmas henkilö tunnustaa isyyden tai, että aviopari pyytää lastenvalvojaa selvittämään lapsen isyyden lapsen olleessa alle puolivuotias. Päätös myös edellyttää suostumusta aviomieheltä, äidiltä sekä joissain tilanteessa myös lapselta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Isyyden tunnustaminen ja toteaminen

Vuoden 2016 alussa voimaan astunut isyyslaki säätelee isyyden määräytymistä. Isyys voi määräytyä suoraan lain nojalla tai se voidaan vahvistaa viranomaisen päätöksellä. Useimmissa tapauksissa isyys todetaan avioliiton perusteella tai mies tunnustaa isyytensä. Viimesijainen keino isyyden vahvistamiseksi on ns. isyyskanne eli kanteen nostaminen isyyden vahvistamiseksi, jota tässä ei käsitellä. Oikeudellisesti lapsen isyys tuo miehelle elatusvelvollisuuden ja mahdollisuuden lapsen huoltajuuteen ja tapaamiseen. Lapselle taas syntyy perintöoikeus isäänsä kohtaan.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.