Edellytykset suomalaisen henkilön etunimelle luetellaan etu- ja sukunimilaissa. Etunimelle on sekä ehdottomia, että harkinnanvaraisia edellytyksiä. Ehdottomien edellytysten vastaista nimeä ei voida myöntää missään tapauksessa. Harkinnanvaraisten edellytysten vastainen nimi voidaan hyväksyä etu- ja sukunimilain 3 §:n poikkeusperusteilla. Seuraavassa käydään läpi ehdottomia edellytyksiä henkilön etunimelle.
Jokaisella tulee olla etunimi. Jos henkilöllä ei ole etunimeä, on hän velvollinen sellaisen ottamaan. Etunimiä on oltava vähintään yksi ja enintään neljä. Kahdesta etunimestä muodostuvat kaksoisnimet (esim. Annamari tai Anna-Mari) lasketaan yhdeksi etunimeksi.
Etunimeä tai etunimien kokonaisuutta ei hyväksytä, jos se/ne aiheuttavat pahennusta. Pahennusta aiheuttavia nimiä ovat esim. kirosanat, sukupuoliseen kanssakäymiseen tai rikolliseen toimintaan viittaavat sanat ja kyseenalaisiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sekä uskonnollisiin vakaumuksiin kielteisessä merkityksessä suhtautuvat sanat. Tällaiset etunimet viestivät jotain sellaista minkä ei katsota kuuluvan etunimen käyttötarkoituksen piiriin. Pahennusta aiheuttavia nimiä arvioidaankin yhteisön näkökulmasta ja sen sopivuudesta.
Etunimeä tai niiden kokonaisuutta ei myöskään hyväksytä, jos ne ovat omiaan aiheuttamaan haittaa. Haittaa arvioidaan, toisin kuin pahennusta, ensisijaisesti yksilön näkökulmasta. Viimesijainen haitan arviointi tapahtuu kuitenkin viranomaisen toimesta. Lapsen nimen sopivuutta harkittaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Nimen voidaan katsoa lapsen edun vastaiseksi, vaikka se olisikin jo vakiintuneesti käytössä, jos se on omiaan aiheuttamaan lapselle haittaa. Haittakynnys on alhaisempi arvioidessa alaikäisen lapsen nimeä, kuin jos kyse on täysi-ikäisestä hakijasta.
Kolmanneksi etunimeä tai etunimien kokonaisuutta ei hyväksytä, jos nimi on ilmeisen soveltumaton. Numerot, merkityksettömät yksittäiset kirjaimet ja kirjainyhdistelmät kuuluvat tähän kategoriaan. Myös nimet, jotka viittaavat arvonimeen, ammattiin tai julkiseen virastoon tai instituutioon ovat soveltumattomia. Lastaan ei voi nimetä esim. Tuomariksi tai 007:ksi.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.