Jos tilanpidonjatkaja luovuttaa maatilan tai olennaisen osan siitä muulle kuin rintaperilliselleen tai tämän puolisolle ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut perinnönjaosta, hän on velvollinen korvaamaan muulle perilliselle ja yleistestamentinsaajalle, mitä luovutuksesta saadun hinnan ja maatilan, tilan tai tilanosan arvon välisestä erotuksesta olisi tullut heidän osalleen.
Jos tilanpidonjatkaja mainittuna aikana muusta syystä kuin heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi ei ryhdy viljelemään taikka luovuttaa oikeuden maatilan, tilan tai tilanosan viljelemiseen muulle kuin puolisolleen, rintaperilliselleen tai tämän puolisolle, hän on myös velvollinen maksamaan korvausta muulle perilliselle ja yleistestamentinsaajalle.
Korvausta koskeva kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen tai yleistestamentinsaaja on saanut tiedon luovutuksesta tai viljelemistä koskevan velvollisuuden laiminlyönnistä, mutta kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa siitä, kun luovutus tapahtui tai kun laiminlyöminen alkoi.
Edunvalvontavaltuutus ei ole pelkästään varautumista vanhuuteen. Kuvitellaan vaikkapa tilanne, jossa alkutalven pimeässä ajat autolla liukasta tietä kotiin töistä ja yhtäkkiä hirvi osuu tiellesi. Siinä hetkessä varmastikin miettii, kuinkahan tässä käy ja toivottavasti nyt ei satu pahasti. Harmillisessa tilanteessa hirvikolari voi kuitenkin viedä sairaalaan pidemmäksikin aikaa eikä enää olekaan kykenevä hoitamaan omia asioitaan kuten ennen. Tämmöiseen tilanteeseen varautuminen edellyttää jo nyt pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen laatimista kuntoon sekä vanhuuden varalle että ns. pahan päivän varalle.
Lue artikkeliKuka saa omaisuutesi kuoleman jälkeen? Suomessa perintökaari säätelee perimisjärjestyksen. Perinnönsaajat on jaettu kolmeen perillisryhmään eli parenteeliin. Testamentilla perinnönjättäjä voi myös itse vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentilla ei voi kuitenkaan poistaa rintaperillisten oikeutta ns. lakiosaan.
Lue artikkeliAvoliitto ei purkautuessaan synnytä samanlaisia varallisuusoikeudellisia vaikutuksia kuin avioliitto. Lähtökohtana on, että avoliiton molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä ei suoriteta ositusta, eikä kumpikaan osapuoli maksa tasinkoa toiselle. Poikkeuksena tästä on hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.