Perhe ja perintö

Julkaistu: 23.01.2012

Asianajaja Timo Portaanpää, As:tsto Portaanpää Oy, Hämeenlinna, timo.portaanpaa@aatp.fi

Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan perittävän eläessään antamaa lahjaa, joka otetaan huomioon kuoleman jälkeen laskettaessa perillisten perintöosia. Lahja on tullut nimenomaan antaa perittävän perilliselle. Perittävä on voinut eläessään luovuttaa omaisuutta vapaasti muille kuin perillisille, esim. ystäville tai serkuille, eikä näitä lahjoituksia missään tilanteissa oteta huomioon ennakkoperintönä.

Ennakkoperintöjärjestelmä rakentuu ajatukselle, että perittävä voi halutessaan suosia rintaperillistä toisen kustannuksella. Jos perittävä nimenomaan määrää, että tämän eläessään rintaperilliselle tekemään lahjoitusta ei tule ottaa ennakkoperintönä huomioon, on perittävän tahtoa kunnioitettava. Tällöin lahjoitusta ei oteta ennakkoperintönä huomioon.

ON MUISTETTAVA, että jos haluaa lahjoittaa rintaperilliselleen omaisuutta, ilman että haluaa lahjoituksen katsottavan ennakkoperinnöksi on asiasta syytä tehdä KIRJALLINEN tahdonilmaisu. Muutoin kohdataan aina näyttövaikeuksia sen suhteen, mikä oli perittävän todellinen tahto. Lahjoituksen tehneellä on myös oikeus kuolemaansa saakka muuttaa mieltään sen suhteen, katsotaanko lahjoitus ennakkoperinnöksi vaiko ei. Mielenmuutos on näytön suhteen hyvä tehdä kirjallisessa muodossa. Jos perittävä ei ole tahtoaan kirjallisesti ilmaissut, arvioidaan olosuhteiden perusteella hänen tahtonsa.

Kun perittävä henkilö on vielä elossa, voi vain hän itse määritellä, onko hänen antamansa lahja otettava huomioon ennakkoperintönä. Perittävällä on luonnollisesti eläessään oikeus itse päättää, millaisia lahjoituksia hän omaisuudestaan haluaa tehdä. Toisin sanoen, perittävän eläessään antaman ennakkoperinnön luovutusta ei tämän kuoltua voida peruuttaa. Ennakkoperinnön määrä otetaan laskennallisesti huomioon perintöosia laskettaessa. Esimerkiksi, jos isä luovuttaa pojalleen ennakkoperintönä 5 000 euron arvoisen maalauksen eläessään, saa poika pitää maalauksen itsellään isän kuoltua, mutta isän katsotaan rahallisesti luovuttaneen pojalleen jo 5000e perintöä.

Ennakkoperintöä ei automaattisesti oteta huomioon perinnönjaossa, vaan sen huomioon ottamista on perillisen vaadittava! Ennakkoperintö lasketan tällöin perintöön mukaan vain sitä vaatinutta perillistä hyödyttäen.

Laissa on säädetty olettamasta, jonka mukaan vainajan tämän rintaperilliselle, eli lapselle, lapsenlapselle, ottolapselle ja suoraan alenevassa polvessa olevalle henkilölle, lahjoittama omaisuus on katsottava ennakkoperinnöksi, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteista päätelleen ei katsota perittävän tarkoittaneen. Olettama perustuu ajatukselle, että perittävä on tuskin halunnut suosia jotain rintaperillistään toisten rintaperillisten kustannuksella. Jos siis lahjoituksen saanut haluaa, ettei lahjoitusta katsota ennakkoperinnöksi, on tämän pystyttävä näyttämään, että perittävä halusi suosia tätä muut rintaperilliset huonompaan asemaan laittaen. Esimerkkitapauksena mainittakoon tilanne, jossa perittävä on luovuttanut yhdelle rintaperillisistään osuuksia omistamastaan yrityksestä, jonka jatkamiseen vain kyseinen rintaperillinen on halukas. Tällöin voidaan näyttää toteen, että perittävän tarkoituksena suosimisen sijaan on ollut yrityksen säilyminen niin sanotusti perheessä. Lahjoitettuja yrityksen osuuksia ei siis tällöin oteta laskennallisesti huomioon ennakkoperintönä.

Perittävän lahjoittaessa omaisuutta kuvainnollisesti lähimmän rintaperillisen yli, esim. isovanhempi lapsenlapselleen, jonka vanhemmat ovat yhä elossa, ei lahjoituksen oleteta olevan ennakkoperintöä. Näin on, mikäli ei esitetä näyttöä siitä, että lahjoitus oli perittävän mielestä tarkoitettu ennakkoperinnöksi. Myös kun perittävä lahjoittaa eläessään omaisuuttaan muulle perilliselle, kuin rintaperilliselle on olettama, että lahjoitusta ei ole tarkoitettu ennakkoperinnöksi. Tällöin on oltava näyttöä perittävän ennakkoperintötarkoituksesta, mikäli lahjoitus halutaan ottaa huomioon ennakkoperintönä perintöosuuksia laskettaessa.

Jos perittävällä on vain yksi rintaperillinen ei tämän rintaperillisille eläessään luovuttamaa lahjaa katsota ennakkoperinnöksi.